Pohjois-Savon hyvinvointialueella otetaan käyttöön hoidon jatkuvuutta edistävä OmaTiimi-malli. Opetusvastaanotto 2.0 -koulutusmalli yhdistää koulutuksen ja tieteellisen tutkimuksen kehittämistarpeet.
Pohjois-Savon hyvinvointialueella panostetaan hoidon jatkuvuuteen OmaTiimi-mallin käyttöönotolla
Pohjois-Savon hyvinvointialueella otetaan käyttöön hoidon jatkuvuutta edistävä OmaTiimi-malli pitkäaikaissairaiden ja paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden hoidon tueksi. OmaTiimi-malli perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen pohjalta esitettyyn Omalääkäri 2.0 hoidon jatkuvuusmalliin.
OmaTiimissä asiakkaan tukena ovat samat, hänelle nimetyt lääkärit, sairaanhoitajat sekä tarvittaessa muut tiimin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Muutoksella halutaan varmistaa potilaan ja lääkärin välisen hoitosuhteen jatkuvuus, helpottaa asiointia sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä parantaa hoidon vaikuttavuutta. OmaTiimit käynnistetään perusterveydenhuollon vastaanottopalveluissa vaiheittain vuosien 2024–2026 aikana. Muutos toteutetaan OmaTiimi Pohjois-Savossa -hankkeessa, johon Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 2,5 milj. euroa valtionavustusta vuosille 2024–2025 Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).
Monialaisesta OmaTiimistä palvelut yhtenä kokonaisuutena
OmaTiimi-mallissa asiakas saa tarvitsemansa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sujuvasti yhtenä kokonaisuutena tutuilta ammattilaisilta. Asiakkaalle nimetään omahoitaja ja mahdollisuuksien mukaan omalääkäri. Monialaisessa tiimissä työskentelee 5–7 lääkärin ja hoitajan lisäksi sosiaalialan, mielenterveys- ja päihdetyön sekä kuntoutuksen ammattilaisia.
”OmaTiimin tavoitteena on turvata hoidon jatkuvuutta, ja että asiakas saa kiireettömissä asioissa helposti yhteyden ammattilaiseen. Potilaan muuttuviin tarpeisiin voidaan vastata varhaisemmin, eivätkä sairaudet ja ongelmat pääse kehittymään liian pitkälle”, sanoo Pohjois-Savon hyvinvointialueen avoterveydenhuollon ylilääkäri Antti Sandén.
OmaTiimi-malli parantaa hoidon suunnittelua ja sujuvaa asiointia
Asiakkaan hoidon tueksi otetaan käyttöön sähköinen terveys- ja hyvinvointisuunnitelma sekä vahvistetaan digitaalista asiointia kuten etävastaanottoja, chat-palveluja sekä digihoitopolkuja. Neuvonnan ja ohjauksen tukena otetaan käyttöön myös hyvinvoinnin digitaalinen palvelutarjotin Tarmoa. ”Digitaalisilla ratkaisuilla helpotetaan hoidon tarpeen arviointia ja sujuvoitetaan yhteydenpitoa potilaan ja omalääkärin tai -hoitajan välillä sekä ammattilaisten kesken”, kertoo Antti Sandén.
”Tarmoa palvelutarjottimelta sekä ammattilaiset että asukkaat saavat tietoa järjestöjen ja kuntien hyvinvointia ja terveyttä edistävistä palveluista ja toiminnasta”, kertoo Pohjois-Savon hyvinvointialueen projektipäällikkö Lilli Martikainen. Tietoa eri organisaatioiden järjestämästä toiminnasta ei ole aiemmin koottu yhteen. Parhaimmillaan palvelutarjotin lisää asukkaiden omatoimisuutta ja hyvinvointia, ennaltaehkäisee kuormitusta sote-palveluissa pitkällä aikavälillä sekä lisää järjestötoimintaan osallistumista” jatkaa Martikainen.
Hoidon jatkuvuuden toteutumisesta hyötyvät myös ammattilaiset
OmaTiimi-mallin käyttöönoton yhteydessä selvitetään laajasti muutoksen kokonaisvaikutuksia. Kansallisen selvityksen mukaan potilaan hoidon jatkuvuutta tukevilla toimilla on merkitystä myös henkilöstön työssä jaksamiseen.
”Odotamme, että työtyytyväisyys kasvaa, kun henkilöstömme saa tehdä töitä tutussa tiimissä, tutuksi tulleiden potilaiden kanssa”, sanoo palveluyksikköjohtaja Ritva Vitri Pohjois-Savon hyvinvointialueelta. ”Toimintamallin muutos vaatii aikaa sekä mallin käyttöönoton suunnittelua yhdessä henkilöstön kanssa. Uskomme, että pitkällä aikavälillä hoitotulokset paranevat ja kokonaiskustannukset laskevat", jatkaa Vitri
Opetusvastaanotto 2.0 vahvistaa tulevien ammattilaisten työelämäosaamista tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueen palvelutuotannon kanssa
Hoidon jatkuvuuden malli integroidaan monialaisen koulutuksen avulla osaksi tulevaisuuden sote-ammattilaisten työtapoja ja palvelujärjestelmää. Kehittäminen toteutetaan Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja alueen koulutusorganisaatioiden, Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun, yhteistyössä. Käyttöön otettavassa uudessa moniammatillisessa Opetusvastaanotto 2.0 -koulutusmallissa yhdistyvät koulutuksen ja tieteellisen tutkimuksen kehittämistarpeet, sekä hoidon jatkuvuuden edistäminen sote-palvelujärjestelmässä.
”Koulutuksessa olevan ammattilaisen ja potilaan ohjattua kohtaamista ja vuorovaikutusta aidossa vastaanottoympäristössä halutaan lisätä merkittävästi. Työelämää mallintava ympäristö tarjoaa lääketieteen, sosiaalialan ja hoitotyön opiskelijoille nykyistä enemmän oppimistilanteita ja valmiudet kehittyä monialaisessa työssä hoidon jatkuvuus turvaten. Se mahdollistaa myös jatkuvan kehittämisen ja tutkimuksen tehokkaan hyödyntämisen hoidon jatkuvuuden parantamiseksi”, kertoo Pohjois-Savon hyvinvointialueen ylilääkäri Pekka Mäntyselkä Kliinisen tutkimuksen keskuksesta.
Opetusvastaanottotoiminnan vakiintuessa Pohjois-Savon hyvinvointialueen asukkaan pääsy palveluihin tehostuu. ”Kehitystyö vahvistaa merkittävästi Pohjois-Savon hyvinvointialueen vetovoimaisuutta koulutusmahdollisuuksien tarjoajana ja myöhemmin työnantajana. Kartoitamme myös koulutustilojen yhteiskäytön mahdollisuuksia ja tunnistamme tulevaisuuden tarpeita.” kertoo Lääketieteen laitoksen johtaja, professori Ville Leinonen Itä-Suomen yliopistosta.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen tiedote
Lisätiedot:
Minna Rytkönen, hankepäällikkö, OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO)-hanke, Pohjois-Savon hyvinvointialue, p. 044 714 2673
Antti Sandén, avoterveydenhuollon ylilääkäri, Pohjois-Savon hyvinvointialue, p 0417317524
Ritva Vitri, palveluyksikköjohtaja, Pohjois-Savon hyvinvointialue, p 0447171210
Ville Leinonen, professori, Opetusvastaanotto 2.0, Itä-Suomen yliopisto ja Pohjois-Savon hyvinvointialue, 0447172303
Sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@pshyvinvointialue.fi
