Proviisori Aleksi Haminan väitöstutkimus osoitti, että Alzheimerin tautia sairastavat käyttivät Suomessa opioideja eli vahvoja kipulääkkeitä pitkäaikaisesti liki yhtä usein kuin tautia sairastamattomat. Kipulääkkeitä yleisesti käytettiin yhtä usein molemmissa ryhmissä, mutta Alzheimerin tautia sairastavat käyttivät yleisemmin parasetamolia ja harvemmin tulehduskipulääkkeitä kuin heidän vertailuhenkilönsä. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että Alzheimerin tautia sairastavilla psyykenlääkkeiden käyttö väheni opioidin aloituksen jälkeen. Opioidien käyttö oli myös yhteydessä korkeampaan keuhkokuumeen riskiin.
Väitöstutkimus perustui terveydenhuollon rekistereistä poimittuun MEDALZ-tutkimusaineistoon, johon on kerätty kaikki vuosina 2005–2011 Alzheimerin taudin lääkkeiden erityiskorvausoikeuden saaneet henkilöt sekä heille kaltaistetut verrokkihenkilöt. Laajoja, koko kansan kattavia tutkimuksia Alzheimerin tautia sairastavien henkilöiden kipulääkkeiden käytöstä on vielä vähän, eikä kipulääkkeiden aloituksen yhteyttä psyykenlääkkeiden käyttöön tai keuhkokuumeeseen ole tutkittu aikaisemmin tällä väestöllä.
Kipulääkkeiden käyttö muuttui
Noin kolmasosa tutkituista henkilöistä käytti kipulääkkeitä puolen vuoden aikana. Parasetamoli oli käytetyin lääke sekä Alzheimerin tautia sairastavilla että heidän verrokkihenkilöillään. Kaikkiaan kipulääkkeiden käyttö yleistyi vuodesta 2005 vuoteen 2011. Erityisesti opioidien käyttö yleistyi, kun taas tulehduskipulääkkeiden käyttö väheni.
Opioidien pitkäaikainen käyttö painottui Alzheimerin tautia sairastavilla erityisesti laastarimuotoisiin kipulääkkeisiin. Noin kolmasosa opioidin käytön aloittaneista jatkoi käyttöä vähintään puoli vuotta. – Opioidien pitkäaikaiseen käyttöön liittyy kuitenkin riskejä. Tulosten valossa pitkäaikainen kipu on yleistä ja lääkityksen säännöllinen arviointi tärkeää niin muistisairailla kuin muillakin iäkkäillä henkilöillä, Hamina toteaa.
Vahvan kipulääkkeen aloitus oli yhteydessä vähenevään psyykenlääkkeiden käyttöön
Alzheimerin tautia sairastavilla kipu saattaa ilmentyä käytösoireina, joiden hoitoon käytetään usein erilaisia psyykenlääkkeitä. Väitöstutkimuksessa opioidin käytön aloittaneilla psykoosilääkkeiden ja rauhoittavien eli bentsodiatsepiinien ja niiden kaltaisten lääkkeiden käyttö väheni. Vastaavaa suuntausta ei havaittu opioidia aloittamattomilla. Masennuslääkkeiden käyttöön opioidin aloitus ei vaikuttanut. – On mahdollista, että psykoosi- ja rauhoittavien lääkkeiden aleneva käyttötrendi johtui kivun tehokkaammasta hoidosta Alzheimerin tautia sairastavilla, mutta tulokset on syytä tarkistaa myöhemmissä tutkimuksissa.
Vahvat kipulääkkeet saattoivat lisätä keuhkokuumeen riskiä
Opioidi-kipulääkkeiden käytön aloitukseen liittyi Alzheimerin tautia sairastavilla noin 30 prosenttia suurempi keuhkokuumeen riski verrattuna lääkettä käyttämättömiin. – Opioidit saattavat vaikuttaa hengitysteiden puhdistumiseen esimerkiksi heikentämällä yskänrefleksiä ja lisäämällä väsymystilaa. Keuhkokuume on Alzheimerin tautia sairastavilla yleinen ja vakava infektio, mutta lääkkeiden vaikutusta sen riskitekijöinä on heillä tutkittu vielä vähän, Hamina kertoo.
Kipu ja kipulääkitys on syytä arvioida säännöllisesti
Kipu on aiempien tutkimusten mukaan yleinen oire niin Alzheimerin tautia sairastavilla kuin muillakin iäkkäillä. Alzheimerin tautiin liittyvien kommunikaatio-ongelmien vuoksi kipu voi jäädä tunnistamatta ja hoitamatta. Haminan mukaan väitöstutkimuksen tulokset korostavatkin kivun säännöllisen arvioinnin tärkeyttä. – Vastaavasti kipulääkityksen tuomat hyödyt ja haitat on tarpeen arvioida pian lääkityksen aloituksen jälkeen ja sekä myöhemmin säännöllisin väliajoin. Suomalaisissa Käypä hoito -suosituksissa ei tällä hetkellä käsitellä muistisairaiden kipua erikseen, vaikka sekä heidän kipunsa arviointi että hoito on erityisen vaativaa.
Aleksi Haminan väitöskirja on osa valtakunnallista, rekisteriaineistoon perustuvaa Itä-Suomen yliopiston MEDALZ (Medication use and Alzheimer’s disease) -tutkimusta. MEDALZ-aineistoon on poimittu Kelan erityiskorvausoikeusrekisteristä kaikki 70 718 henkilöä, joille myönnettiin Alzheimerin taudin lääkkeiden rajoitettu peruskorvausoikeus vuosina 2005-2011 ja jotka asuivat laitoshoidon ulkopuolella. Aineistossa oli myös mukana jokaiselle henkilölle yhdestä neljään iän, sukupuolen ja asuinalueen suhteen kaltaistettua vertailuhenkilöä. Kaikille MEDALZ-aineiston henkilöille kerättiin tietoja lääkeostoista ja sairauksista useasta kansallisesta rekisteristä.
Proviisori Aleksi Haminan farmasian alaan kuuluva väitöskirja Analgesic use and outcomes associated with incident opioid use – the Medication Use and Alzheimer’s disease Study (Kipulääkkeiden käyttö ja opioidien käyttöön liittyvät päätetapahtumat, Lääkkeiden käyttö ja Alzheimerin tauti -tutkimus) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa perjantaina 24.1.2020. Vastaväittäjänä toimii professori Harriet Finne-Soveri Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitokselta ja kustoksena professori Sirpa Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta.
Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa
https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/18495?encoding=UTF-8
Väitöskirja verkossa: Hamina, Aleksi. Analgesic use and outcomes associated with incident opioid use : the medication use and Alzheimer's disease study
