Osastonhoitajan johtamistoiminnan arviointi ja kehittäminen on tarpeen hoitotyön johtamisen vetovoimaisuuden säilyttämiseksi ja hoitotyön tulosten parantamiseksi terveydenhuollon organisaatioiden kompleksisessa toimintaympäristössä. Terveystieteiden maisteri Anu Nurmeksela kehitti ja testasi väitöstutkimuksessaan osastonhoitajan johtamistoimintaa kuvaavan mittarin, tutki osastonhoitajien johtamistoiminnan yhteyttä hoitotyön tuloksiin ja selvitti osastonhoitajien näkemyksiä työstään tulevaisuudessa. Tutkimus osoitti, että osastonhoitajan johtamistoiminta on kompleksista ja sisältää laajan vastuualueen.
Uusi mittari osoittaa johtamisen painopisteet
Tutkimuksessa kehitettiin ja testattiin Osastonhoitajan johtamistoiminnan sisältö -mittari. Mittari perustui kirjallisuuskatsaukseen ja sitä testattiin kahdella eri aineistolla. Tuloksena on luotettava mittari, joka sisältää 75 väittämää. Mittarin osa-alueet ovat uuteen työntekijään liittyvät velvollisuudet, päivittäinen johtaminen, henkilöstöjohtaminen, päätöksenteko, kliininen hoitotyö, kehittäminen, prosessien suunnittelu ja arviointi, yhteistyö, osaamisen varmistaminen, näyttöön perustuva johtaminen, laadun varmistaminen ja talousjohtaminen. Tutkimuksen perusteella osastonhoitajan johtamistoiminta keskittyi enimmäkseen yhteistyön, henkilöstöjohtamisen ja päivittäisen johtamisen osa-alueille. Kliinisen hoitotyön ja osaamisen varmistamisen toiminnot esiintyivät puolestaan vähiten osastonhoitajan työssä.
Useat osastonhoitajan johtamistoiminnan osa-alueet olivat yhteydessä hoitajien työtyytyväisyyteen, potilastyytyväisyyteen ja lääkepoikkeamiin. Esimerkiksi, kun osastonhoitajan työ sisälsi paljon hoitotyön kehittämistoimintaa, laski hoitajien tyytyväisyys työn vaativuustekijöihin. Myös aktiivisemmalla viestinnällä oli yhteys heikompaan työilmapiiriin ja kokonaistyötyytyväisyyteen. Työhyvinvointiin panostaminen puolestaan laski potilaiden käsityksiä henkilöstön yhteistyöstä ja kokonaispotilastyytyväisyyttä. Osastonhoitajien työn painottuessa toiminnan suunnitteluun ja arviointiin lääkepoikkeamia esiintyi enemmän.
Sairaaloiden kesken oli eroja hoitajien kokemassa työilmapiirissä ja lääkepoikkeamien esiintyvyydessä. Osastonhoitajan johdettavana oleva hoitohenkilöstön määrä oli yhteydessä siihen, miten tyytyväisiä hoitajat olivat johtamiseen ja ilmapiiriin. Mitä vähemmän hoitajia oli yksikössä, sen huonommaksi oli koettu työilmapiiri. Toisaalta pienten yksiköiden hoitajat olivat tyytyväisimpiä johtamiseen.
- Tuloksia tarkasteltaessa voidaan todeta, että osastonhoitajan työ on monimuotoista ja kompleksista ja siihen vaikuttavat myös monet taustamuuttujat sekä organisaation kulttuuri- ja ilmapiiritekijät. Hoitotyön johtajina osastonhoitajat voivat edistää uutta näkökulmaa, jossa näitä monimutkaisia suhteita tunnistamalla ja yhdistämällä voidaan saavuttaa hyvät hoitotyön tulokset, Nurmeksela toteaa.
Osastonhoitajien näkemykset johtamistoiminnasta tulevaisuudessa liittyivät jaetun johtajuuden, näyttöön perustuvan johtamisen, ennakoivan toiminnan ja vetovoimaisuuden teemoihin, ja siten sivusivat magneettisairaalamallin mukaista johtamisen ideologiaa.
Terveydenhuollon kliinisen hoidon toimintaympäristöt ovat muutoksessa ja ne haastavat uudistamaan myös johtamista. Kansallinen sote-uudistus, terveysteknologian kehittyminen ja digitalisaatio sekä meneillään olevat magneettisairaalahankkeet ovat tulevaisuuden haasteita. – Hoitoalan vetovoimaisuuden ylläpitäminen ja hoitohenkilöstön alalla pysyminen ovat jo nyt nousseet ajankohtaiseen keskusteluun. Niihin osastonhoitajat hoitotyön johtajina voivat osaltaan omalla johtamistoiminnallaan vaikuttaa. On tärkeää arvioida ja kehittää hoitotyön johtamista vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden vaatimuksiin, Nurmeksela toteaa.
Terveystieteiden maisteri Anu Nurmekselan hoitotieteen alan väitöskirja Osastonhoitajan johtamistoiminta ja sen yhteys hoitotyön tuloksiin erikoissairaanhoidossa tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Marita Koivunen Turun yliopistosta ja kustoksena professori Tarja Kvist Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuus pidetään 27.8.2021 klo 12 alkaen Sairaala Novan auditoriossa Jyväskylässä ja sitä voi seurata myös verkossa.
Väitöskirja luettavissa verkossa
