Oikeustieteiden alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimukseni käsittelee ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta (human rights due diligence, HRDD) yritystoiminnassa ja erityisesti oikeussuojakeinojen kehittämistä yritysvastuulainsäädännössä. Tutkimus on syvällinen katsaus yritysten ihmisoikeusvelvoitteisiin ja niiden toteuttamisen haasteisiin nyky-yhteiskunnassa.
Yritysvastuulainsäädäntö on viime vuosina kehittynyt nopeasti, ja keskityn tutkimuksessani erityisesti sellaisten mekanismien edistämiseen, jotka tukevat oikeussuojan saatavuutta. Euroopan unionissa ja sen jäsenvaltioissa yritystoiminnan ihmisoikeusvaikutusten huolellinen arviointi on alkanut muotoutua osaksi lainsäädäntöä, joka pyrkii vastaamaan kasvaneeseen tarpeeseen ratkaista yritysten toiminnan aiheuttamia ihmisoikeusongelmia.
Väitöstutkimukseni perusteella on ilmeistä, että yritysten ihmisoikeusvelvoitteiden lisääntymisestä huolimatta ihmisoikeusloukkausten uhreille suunnatut oikeussuojakeinot ovat puutteellisia. Tutkimuksessani pyrin osoittamaan, että yritysten tarjoamat oikeussuojakeinot eivät ainoastaan ole riittämättömiä vaan myös epäselviä ja uhreille vaikeasti saavutettavia. Lisäksi yritysten ihmisoikeusvastuuta on tarve kehittää siten, että se sisältää selkeämmät ja kattavammat oikeussuojamekanismit. Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että oikeussuojan osalta yritysten ihmisoikeusvelvoitteita on laajennettava pelkästä riskienhallinnasta aidosti oikeudelliseen vastuuseen. Esimerkkinä tästä on proaktiivinen sopimusteoria, joka korostaa sopimusten merkitystä yritysten ihmisoikeusvelvoitteiden hallinnassa. Lähestymistapa edistää yritysten ja niiden alihankkijoiden välistä yhteistyötä ihmisoikeuskysymyksissä ja tarjoaa kestävämmän perustan oikeussuojan kehittämiseksi yritystoiminnassa.
Oikeussuojakeinojen kehittämistä on erityisen tärkeä tutkia, sillä se vaikuttaa merkittävästi siihen, miten yritykset integroivat ihmisoikeuskysymykset osaksi liiketoimintaansa globaalisti. Tutkimukseni auttaa lainsäätäjiä ja poliittisia päättäjiä tehokkaammassa ja oikeudenmukaisemmassa tulevan yritysvastuulainsäädännön toimeenpanossa. Näin tutkimus pyrkii vastaamaan sekä yritysten että ihmisoikeuksien loukkausten uhrien tarpeisiin.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Väitöstutkimuksen keskeinen kysymys on, miten nykyiset oikeudelliset mekanismit ovat riittäviä tai riittämättömiä tarjoamaan tehokasta suojaa ihmisoikeusloukkausten uhreille. Tutkimuksessa nostetaan esiin useita merkittäviä havaintoja sekä pohditaan uusia teorioita ja käytänteitä, jotka voivat vaikuttaa sekä kansalaisten että tiedeyhteisön näkemyksiin yritysvastuusta ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta. Oikeussuojan osalta tutkimuksessa havaittiin, että yritysten nykyiset käytännöt ihmisoikeuksien huomioimisessa ovat usein riittämättömiä ja oikeussuojakeinot ovat hajallaan eikä niitä sovelleta johdonmukaisesti. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa ihmisoikeusloukkausten uhrit jäävät ilman asianmukaista korvausta tai keinoja oikeuden saavuttamiseksi. Tutkimuksessa kehitettiin proaktiivista sopimusteoriaa, joka korostaa sopimusten roolia yritysten ja niiden alihankkijoiden välisessä suhteessa ihmisoikeuskysymyksissä. Teoria edistää yhteistyötä ja vastuun jakamista arvoketjuissa, mikä voi parantaa ihmisoikeuksien toteutumista käytännössä. Tutkimuksessa kehitettiin myös ehdotuksia uusiksi oikeussuojamekanismeiksi. Tällaisia ovat muun muassa yritysvastuuvaltuutetun viran perustaminen ja monikansalliset sidosryhmäaloitteet, jotka voisivat tarjota tehokkaampia keinoja ihmisoikeusloukkausten käsittelemiseen.
Tutkimukseni on uraauurtava monella tavalla. Se yhdistää teoreettista pohdintaa käytännön sovelluksiin aiempia tutkimuksia kattavammin. Proaktiivinen sopimusteoria tuo uuden näkökulman siihen, miten sopimuksia voidaan käyttää aktiivisesti ihmisoikeuksien edistämiseen yritysten arvoketjuissa. Ongelmien tunnistamisen lisäksi tutkimus tarjoaa myös konkreettisia ratkaisuehdotuksia, kuten yritysvastuuvaltuutetun viran. Yritysvastuuvaltuutettu voisi toimia valvontaelimenä ja auttaa ohjaamaan yritysten toimintaa ihmisoikeuksien suhteen. Väitöstutkimuksessa ehdotetut konkreettiset toimet voivat muuttaa merkittävästi tapaa, jolla yritykset suhtautuvat ihmisoikeuksiin.
Tutkimukseni tarjoaa myös tärkeitä näkemyksiä ja suosituksia lainsäätäjille ja politiikan tekijöille sekä yritysvastuulainsäädännön kehittämiseen ja uusia näkökulmia myös poliittiseen keskusteluun. Tämä on erityisen merkittävää nyt, kun Euroopan unionissa toimeenpannaan uutta yritysvastuudirektiiviä. Tutkimuksessa käsitellään myös aiheita, jotka ovat olennaisia useille sidosryhmille, kuten tiedeyhteisölle ja kansalaisille. Yhä useampi kuluttaja ja sijoittaja kiinnittää huomiota siihen, miten yritykset huomioivat ihmisoikeudet toiminnassaan. Tutkimukseni tarjoaakin tietoa ja työkaluja, joiden avulla yritykset voivat parantaa toimintaansa ja vastuullisuuttaan. Akateemiseen tutkimukseen väitöstutkimukseni tuo uusia näkökulmia, joita voidaan soveltaa laajasti ihmisoikeuksien ja yritysvastuun tutkimuksessa. Erityisesti kehittämäni oikeussuojasykli tarjoaa paremman tavan hahmottaa oikeussuojaa kokonaisuutena yritysvastuun toteutumisen kannalta. Näin ollen väitöstutkimukseni ei ainoastaan valaise yritysten ja ihmisoikeuksien välistä monimutkaista suhdetta, vaan tarjoaa myös uusia työkaluja ja lähestymistapoja, joilla edistetään oikeudenmukaisuutta ja vastuullisuutta globaalissa taloudessa.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Keskityn väitöstutkimuksessani ihmisoikeuksien edistämiseen yritystoiminnassa. Tutkimukseni tarjoaa uusia oivalluksia ja ehdotuksia siitä, miten yritykset voivat kehittää oikeussuojakeinojaan ja miten lainsäätäjät voivat muokata yritysvastuulainsäädäntöä tehokkaammaksi. Tutkimustulosten hyödyntäminen voi edistää merkittävästi sekä yritysten että yhteiskunnan kykyä vastata ihmisoikeushaasteisiin. Käytännön sovelluksia voidaan tarkastella eri näkökulmista, kuten yritysten toimintaperiaatteista, lainsäädännön kehittämisestä ja sidosryhmien välisestä kansainvälisestä yhteistyöstä käsin.
Yrityksille tutkimuksessa kehitetty proaktiivinen sopimusteoria tarjoaa mallin, jonka mukaisesti yritykset voivat uudistaa sopimuskäytäntöjään niin, että ne tukevat aktiivisesti ihmisoikeuksien kunnioittamista arvoketjussa. Esimerkiksi ostosopimuksiin voidaan sisällyttää ehtoja, jotka velvoittavat alihankkijat noudattamaan ihmisoikeusstandardeja, ja samalla tarjota niille tarvittavat resurssit ja koulutuksen näiden standardien saavuttamiseksi. Tämä edistää läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta, vähentää riskejä ja parantaa yrityksen mainetta.
Ehdotettu yritysvastuuvaltuutetun viran perustaminen tarjoaa kehyksen, jonka avulla voidaan systemaattisesti käsitellä ihmisoikeuskysymyksiä yritystoiminnassa. Yritysvastuuvaltuutettu voisi toimia riippumattomana tarkastajana, joka valvoo, että yritykset noudattavat ihmisoikeusvelvoitteitaan. Lisäksi yritysvastuuvaltuutettu tarjoaa neutraalin kanavan ihmisoikeusloukkausten käsittelyyn.
Tutkimus tarjoaa tärkeitä näkökulmia lainsäätäjille yritysvastuulainsäädännön kehittämiseen niin, että se vastaa paremmin globaaleihin haasteisiin. Esimerkiksi ihmisoikeuksia koskevien korjaavien toimenpiteiden selkeyttäminen ja kehittäminen voisi auttaa yrityksiä ottamaan ihmisoikeuskysymykset vakavammin ja varmistamaan, että niillä on käytössä tehokkaat mekanismit ihmisoikeusrikkomusten ehkäisemiseen ja korjaamiseen. Tutkimuksen perusteella on tarvetta vahvistaa myös kansainvälistä yhteistyötä yritysvastuun ja ihmisoikeuksien alueella. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sopimusoikeudellisia ja monisidosryhmäaloitteita koskevien standardien kehittämistä, jotka velvoittavat yrityksiä kunnioittamaan ihmisoikeuksia riippumatta niiden toiminnan maantieteellisestä sijainnista.
Tutkimukseni tulosten perusteella erilaisia sidosryhmiä, kuten paikallisyhteisöjä, työntekijöitä ja kansalaisjärjestöjä, on suositeltavaa osallistaa aktiivisemmin yritysten ihmisoikeuskäytäntöjen kehittämiseen. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi sidosryhmäfoorumeissa ja -neuvotteluissa, jotka tarjoavat alustan näkemysten vaihtoon ja yhteistyöhön. Myös kansalaisten tietoisuuden lisääminen ihmisoikeuskysymyksistä ja yritysten roolista niiden edistämisessä voi rohkaista kuluttajia tekemään tietoisempia valintoja ja vaatimaan yrityksiltä vastuullisuutta. Tämä voi johtaa markkinoiden muutokseen, jossa ihmisoikeuksien kunnioittaminen muuttuu kilpailueduksi.
Tutkimukseni tarjoaa useita käytännön työkaluja ja strategioita, jotka auttavat yrityksiä, lainsäätäjiä ja kansalaisyhteiskuntaa vastaamaan tehokkaammin ihmisoikeushaasteisiin. Käytännön sovellukset edistävät yritysten kykyä integroida ihmisoikeudet osaksi päivittäistä toimintaansa, vahvistavat lainsäädäntöä ihmisoikeuksien suojelemiseksi ja lisäävät yleistä tietoisuutta ja osallistumista näihin kriittisiin kysymyksiin.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöstutkimukseni prosessi on ollut pitkä ja monivaiheinen matka, jonka aikana olen pyrkinyt syventämään ymmärrystä yritysten ihmisoikeusvastuusta ja kehittämään tehokkaampia keinoja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen yritystoiminnassa. Prosessin aikana olen hyödyntänyt monipuolisia tutkimusmenetelmiä ja -aineistoja, jotka tukevat tutkimukseni tavoitteita ja kysymyksiä. Tutkimukseni liittyy myös laajempaan akateemiseen keskusteluun, ja se on osa yhteistyötä eri tutkimusryhmien kanssa.
Tutkimukseni perusta on laaja-alainen oikeudellinen analyysi, joka yhdistää sekä oikeusdogmaattisen että oikeusvertailevan lähestymistavan. Käytän ensisijaisia ja toissijaisia lähteitä, joihin kuuluvat muun muassa lainsäädäntöasiakirjat, oikeustapaukset, yritysten raportit sekä kansainväliset sopimukset ja suositukset, erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet (United Nations Guiding Principles on Business and Human Rights, UNGP). Oikeusdogmaattinen menetelmä on ollut keskeinen tutkimuksessani, sillä se auttaa ymmärtämään nykyisen lainsäädännön rakenteita ja periaatteita. Menetelmä keskittyy lainsäädännön sisällön ja tulkinnan syvälliseen analyysiin, mikä on elintärkeää ymmärryksen lisäämiseksi siitä, miten ihmisoikeusnäkökulmaa voidaan tehokkaammin sisällyttää yritysvastuuseen. Oikeusvertaileva lähestymistapa on myös ollut olennainen, sillä se mahdollistaa eri oikeusjärjestelmien vertailun ja parhaiden käytäntöjen tunnistamisen. Tämän avulla olen voinut ehdottaa muutoksia ja uudistuksia, jotka voivat parantaa ihmisoikeuksien suojelua yritystoiminnassa kansainvälisesti.
Väitöstutkimukseni on osa laajempaa tutkimusta, joka keskittyy yritysten sosiaaliseen vastuuseen ja ihmisoikeuksiin (business and human rights) globaalissa taloudessa. Väitöskirjatyöni ohella olen työskennellyt osana monitieteisiä tutkimusryhmiä, jotka koostuvat asiantuntijoista eri akateemisilta aloilta. Tutkimusryhmäyhteistyö ja kansainväliset tutkijavierailut ovat syventäneet ymmärrystäni aihealueen monimutkaisuudesta.
OTM Juho Salorannan oikeustieteiden alaan kuuluva väitöskirja Continuously Developing Human Rights Due Diligence: Operationalizing Access to Remedy – Impediments and Opportunities tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori, dosentti Jukka Mähönen Oslon ja Helsingin yliopistoista ja kustoksena apulaisprofessori, dosentti Mikko Rajavuori Turun yliopistosta.
Väitöskirja verkossa (tulossa)
Lisätietoja:
OTM Juho Saloranta, juho.saloranta(at)gmail.com, puh. +358415485769
