Jane ja Aatos Erkon säätiö rahoittaa tutkimusta, jossa arvioidaan ajoneuvojen päästöjä. Tutkijoiden päätavoitteena on tuottaa luotettavaa tietoa päästöistä ja niiden vaikutuksista päätöksentekijöiden käyttöön, jotta tulevia päästöjä rajoittavia toimia voidaan kohdentaa oikein.
Yliopistotutkija Santtu Mikkonen Itä-Suomen yliopistosta ja Akatemian tutkijatohtori Panu Karjalainen Tampereen yliopistosta ovat saaneet Jane ja Aatos Erkon säätiöltä 465 000 euron rahoituksen tutkimukseensa, jossa tarkastellaan uudella kokonaisvaltaisella tavalla ajoneuvoista vapautuneita päästöjä ja niiden vaikutuksia ilmanlaatuun sekä ilmastoon. Tärkeänä kysymyksenä on se, millaisilla ajoneuvoteknisillä ja polttoainevalinnoilla voidaan pienentää yksityisautoilun hiilijalanjälkeä ja samalla parantaa kaupunki-ilman laatua.
– Polttomoottoriajoneuvoista uusimmatkin tuottavat haitallisia hiukkasia, mutta niistä luopuminen liikennekäytössä ei ole tutkijoiden mukaan realismia lähivuosikymmeninä. Akkutekniikka ei ole vielä riittävän kehittynyttä pelkästään täyssähköautoihin siirtymistä ajatellen. Lisäksi nykytekniikalla täyssähköauton valmistuksen hiilijalanjälki on merkittävä verrattuna polttomoottoriautoihin tai hybrideihin, puhumattakaan akkumineraalien louhinnan eettisistä ongelmista. Polttomoottoriautojen käyttöikää lisää vielä se, että uusia bioperäisiä polttoaineita tulee markkinoille fossiilisten polttoaineiden korvaajiksi, joka taas pienentää autojen hiilijalanjälkeä, tutkijat sanovat.
Ilmanlaadun kannalta uusiutuvat polttoaineet eivät ole aina merkittävästi parempia kuin fossiilisetkaan, joten niiltä osin tämän tutkimuksen tuloksia voidaan yleistää myös tulevaisuuden polttoainevalintoihin. Jotta ajoneuvokannan uusimisen ohjausta pystytään tekemän oikeaan suuntaan, on päästöjen vaikutukset tunnettava tarkasti.
– Tässä tutkimuksessa pyrimme selvittämään mitkä tekijät aiheuttavat suurimmat terveys- ja ilmastovaikutukset ja mikä on syy-seuraus-ketju tietyn polttoaineen palamisesta päästön muuntumiseen merkittäväksi terveydelliseksi haitaksi tai ilmastoon vaikuttavaksi tekijäksi, Mikkonen kertoo.
Tutkimuksessa vertaillaan myös eri ajoneuvotyyppien päästöjä toisiinsa. Tämän perusteella voidaan tehdä suosituksia siitä, miten ajoneuvokannan rakennetta tulisi kehittää. Tutkimushankkeessa mitatut aineistot sekä muut saatavilla olevat aineistot analysoidaan kehittyneillä tilastollisilla menetelmillä, joilla aineistosta saadaan hyödynnettyä kaikki oleellinen informaatio.
– Yhdistämme nyt alkavassa hankkeessa Suomen Akatemian rahoittamassa EFFi-tutkijatohtorihankkeessani kerättävän todellisia Suomen ajoneuvokannan pakokaasupäästöjä kuvaavan tietokannan uusiin kohdennettuihin ja vertaileviin lisämittauksiin. Mittauksia suoritetaan niin todellisissa ajo-olosuhteissa kuin hallituissa laboratorio-olosuhteissakin, Karjalainen sanoo.
Lisätietoja:
FT, yliopistotutkija Santtu Mikkonen, Itä-Suomen yliopisto, puh. 040 355 2319, santtu.mikkonen (a) uef.fi
TkT, Akatemian tutkijatohtori Panu Karjalainen, Tampereen yliopisto, puh. 045 359 2979, panu.karjalainen (a) tuni.fi
