Mustan hiilen ja metaanin päästöjä rajoitetaan maailmalla eri tavoin. Tutkijat selvittävät nyt, millaiset politiikkatoimet ja lainsäädäntö toimivat parhaiten kehittyvissä maissa.
Lyhytaikaisten ilmastotekijöiden, kuten mustan hiilen ja metaanin, elinikä ilmakehässä on lyhyt. Ne kuitenkin lämmittävät ilmakehää merkittävästi. Viimeisin kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) raportti osoittaa, että metaanin ja mustan hiilen päästöjä olisi leikattava rajusti vuoteen 2050 mennessä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
– Päästöjä tulisi leikata 35 prosenttia, jos maapallon keskilämpötilan nousu halutaan rajoittaa 1,5 asteeseen, ilman että raja ylitetään väliaikaisestikaan, professori Kati Kulovesi toteaa.
Hän johtaa kansainvälistä ClimaSlow-hanketta, jossa etsitään parhaita keinoja lyhytaikaisten päästöjen rajoittamiseksi kehittyvissä maissa. Hankkeen tapaustutkimukset ovat Kiinasta, Intiasta, Meksikosta ja Chilestä.
Kiina ja Intia ovat globaalisti merkittäviä mustan hiilen ja metaanin päästölähteitä ja mailla on isoja ongelmia ilmanlaadun kanssa. Meksiko ja Chile taas ovat olleet edistyksellisiä ja ottaneet käyttöön kiinnostavia politiikkatoimia, joita tutkimushankkeessa analysoidaan tarkemmin.
Kansainvälinen sääntely lyhytaikaisisten ilmastotekijöiden torjumiseksi on varsin väljää.
Kati Kulovesi, professori
Kansainvälinen sääntely lyhytaikaisisten ilmastotekijöiden torjumiseksi on Kuloveden mukaan varsin väljää. Kioton pöytäkirjassa rajoitetaan metaanipäästöjä, mutta rajoitukset koskevat vain kehittyneitä maita.
– Pariisin sopimuksen myötä myös kehittyvät maat osallistuvat ilmastotalkoisiin, ja metaani on yksi hyvä kohde. Lisäksi on maita, jotka ovat ottaneet mustan hiilen mukaan Pariisin sopimuksen mukaiseen tavoitteeseen, ja tämän laajentaminen on yksi tutkimushankkeemme mielenkiinnon kohteista.
Kansallisesti mustan hiilen ja metaanin päästöjä on pyritty rajoittamaan monenlaisin toimin. Toimenpiteiden kirjo on laaja, sillä eri maissa päästölähteet ovat erilaisia, samoin niiden prioriteetit ja resurssit.
– Esimerkiksi Kiinassa on viime vuosina kiinnitetty runsaasti huomiota ilmanlaatuun ja pyritty saamaan ongelma kuriin muun muassa sääntelemällä hiilenpolttoa, raskasta teollisuutta ja liikennettä.
Mustan hiilen päästöjä aiheuttavat etupäässä fossiiliset polttoaineet, biomassan polttaminen sekä biopolttoaineet. Päästöjä syntyy esimerkiksi liikenteestä, hiilivoimaloista ja teollisuudesta sekä metsäpaloista ja kotitalouksien puunpoltosta. Metaanin päästölähteitä ovat muun muassa jätehuolto, karjankasvatus ja fossiilisten polttoaineiden tuotannon sivupäästöt.
ClimaSlow-hankkeessa selvitetään, mitä tutkimuksen kohdemaissa on tehty lyhytaikaisten ilmastotekijöiden rajoittamiseksi sekä mitä voitaisiin tehdä paremmin.
– Lisäksi meitä kiinnostaa, miten ilmastoon liittyvä lainsäädäntö ja politiikkatoimet voivat levitä maasta toiseen ja miten maat voivat oppia toisiltaan.
Monitieteinen hanke yhdistää yhteiskuntatieteitä ja luonnontieteitä uudella tavalla, ja siinä ovat mukana Itä-Suomen yliopiston ilmasto-oikeuden ja aerosolifysiikan tutkimusryhmät.
– Aerosolifysiikan tutkijat selvittävät mallintamalla, millaisia vaikutuksia erilaisilla oikeudellisilla skenaarioilla ja päästöleikkauksilla olisi ilmastoon, Kulovesi kertoo.
Julkaistu Saima-lehdessä 1/2019