Kun Pekka Metso valmistui viime vuosituhannen lopulla teologian maisteriksi, oli ortodoksisen teologian koulutus Itä-Suomessa hyvin erinäköinen kuin nyt. Lisänsä koulutukseen tuovat myös monipuolistuneet tutkimustavat sekä muuttuva maailman tilanne.
Teologinen tutkimus arjessa mukana
Ortodoksisten teologien ja kirkkomuusikkojen sekä ortodoksisen uskonnon opettajien koulutus alkoi Joensuun kampuksella vuonna 1988. Kuopiossa lakkautettiin silloin ortodoksinen pappisseminaari, ja se siirrettiin silloiseen Joensuun yliopistoon. Koulutuksella on siis melko nuoret juuret Joensuussa.
– Olenkin nähnyt yksikön akateemisen kehityksen sekä koko teologian osastossa että omassa oppiaineessani. Alkuaikoina keskityttiin vahvasti annettuun koulutustehtävään, eikä oikein voitu vielä puhua tutkimusyksiköstä. Olemme kuitenkin pitkäjänteisellä työllä saaneet muutettua teologian täällä akateemisesti tutkimusorientoituneeksi alaksi, ja olemme nykyisin esimerkiksi omassa tiedekunnassamme tutkijoiden määrään suhteutettuna tuotteliain yksikkö tutkimusjulkaisujen määrässä, taustoittaa käytännöllisen teologian professori Pekka Metso.
Metso väitteli tohtoriksi 12 vuotta sitten, ja kertoo tutkimustyön luonteenkin muuttuneen tässä ajassa. Siinä missä ihmistieteilijöille on aiemmin ollut tyypillistä tehdä tutkimustyötä yksin, on käytännöllisen teologian alalle pesiytynyt viime vuosina uudenlainen yhdessä tutkiminen.
– Viimeisten vuosien aikana olen kirjoittanut artikkeleita yksin enää yksittäisiä kappaleita. Tutkimuksen tekeminen on ihmistieteissäkin muuttunut enemmän yhdessä kirjoittamiseksi, jopa yli tieteenrajojen. Ja se on pelkästään positiivinen asia.
Yhdessä tekemisen hyödyt
Metson mukaan monitieteiset tutkimukset ovat luonnollisesti monipuolisempia, ja niiden tekemiseen liittyy arvokasta dialogia ja vuorovaikutusta – jopa tutkimuksen ulkopuolella. Lisäksi etäyhteydet mahdollistavat helpon yhdessä kirjoittamisen fyysisistä välimatkoista riippumatta.
Arvokkaimpana yhteistyömuotona Metso pitää tutkimustyöskentelyä uran eri vaiheessa olevien tutkijoiden kanssa.
– Samassa tutkimusryhmässä saattaa olla mukana henkilöitä, jotka kirjoittavat ensimmäistä tutkimusartikkeliaan ja sitten taas rutinoituneita kollegoita, joilta saa suoraviivaista ohjeistusta kirjoittamiseen ja julkaisemiseen. Näissä tilanteissa hiljainen tieto siirtyy eteenpäin todella luontevasti.
Lisäksi tutkimuksen näkökulma ja perspektiivi ovat tutkimusryhmässä aina yksin tehtyä tutkimusta laajempia, vaikka itse aihe olisikin hyvinkin tarkka.
Teologialla oma paikkansa myös tieteen maailmassa
Aika ajoin julkiseen keskusteluun nousee teologian oikeus olla yliopistossa. Asiaa tuntemattomat mieltävät teologit ”uskonnon ja kirkon puolestapuhujiksi”.
– Teologisissa tutkimuksissa käytetään samoja metodologioita kuin kirjallisuuden tai kulttuurin tutkimuksessa. Menetelmällisesti olemme siis kuin ihan mikä tahansa muu tieteenala. Kohteenamme vain on ihmisten uskonnollisuus ja arvomaailma.
– Akateemiseen tutkimukseen kuuluvat ihmisten kokemukset ja todellisuus. Jos teologiaan ja uskontoon liittyvät kysymykset jätetään kokonaan tutkimuksen ulkopuolelle, eikö se ole todellisuuden vääristelyä? Kaikki kuitenkin tiedämme, miten tärkeä ja vaikuttava rooli uskonnoilla maailmanhistoriassa on. Olisi hullua jättää se tutkimuksissa huomioimatta.
Metso muistuttaa, että kaikenlaisia asioita pitää pystyä tutkimaan ja ymmärtämään, vaikka oma suhtautuminen niihin olisi kriittistä. Näin saadaan ymmärrystä esimerkiksi juuri siitä, miksi kirkko tai uskonnon merkitys ovat osalle ihmisistä todella tärkeitä.
– Eikä meillä teologeilla ole sen suurempaa yhteiskunnallista agendaa puolustaa omaa tutkimuskohdettamme kuin muillakaan tutkijoilla. Tutkimuksissa kirkkoon suhtaudutaan yhtä objektiivisesti kuin mihin tahansa muuhunkin tutkimuskohteeseen.
Jos teologiaan ja uskontoon liittyvät kysymykset jätetään kokonaan tutkimuksen ulkopuolelle, eikö se ole todellisuuden vääristelyä?
Pekka Metso
Professori
Vähemmistön tutkimus tuo esiin piirteitä enemmistöstä
Metson omat tutkimukset kuuluvat käytännöllisen teologian alaan, mikä tarkoittaa sitä, että ne liittyvät pitkälti tavallisten ihmisten kokemusmaailmaan – olipa heillä uskonnollista käsitystä tai ei.
– Ortodoksisen teologian tutkijana tutkimukseni kohdistuvat luonnollisesti ortodoksisen kirkon alueelle. Suomessa se tarkoittaa sitä, että teen vähemmistötutkimusta, jolla taas on omanlaisensa arvo.
Vähemmistötutkimukset tuovat usein esiin sellaisia piirteitä enemmistöstä, jota ei ilman vähemmistön tutkimusta välttämättä nähtäisi.
– Olen lähestynyt ortodokseja ja heidän uskoaan useasta eri näkökulmasta. Olen tutkinut muun muassa kansallista ja kirkollista identiteettiä, suhdetta ja yhteyksiä luterilaisuuteen, perinteen siirtämistä ortodoksisissa kodeissa sekä ortodoksien suhtautumista seksuaalivähemmistöihin.
– Seksuaalisuuteen liittyvää tutkimusta kutsunkin kaksinkertaiseksi vähemmistötutkimukseksi, kun kohteena ovat vähemmistökirkkoon kuuluvat seksuaalivähemmistöt.
Ajankohtaiset aiheet työn alla
Myös korona on näkynyt Metson tutkimuksissa. Koronan aiheuttamien sulkujen aikaan hän tutki pandemian vaikutusta jaksamiseen ja hyvinvointiin hengellisyyden näkökulmasta. Nyt työn alla on toinen ajankohtainen aihe: Ukrainan sodan aiheuttamat kirkolliset reaktiot Suomessa. Niitä Metso tutkii yhdessä Maanpuolustuskorkeakoulun dosentin ja teologian maisteriopiskelijan Petteri Lalun kanssa, sillä aiheeseen liittyvät myös turvallisuuskysymykset.
– Lisäksi olen aloitellut monitieteistä tutkimushanketta yhdessä rajatutkijoiden kanssa. Hanketta johtaa professori Olga Davydova-Minguet, ja siinä paneudutaan kuolemisen ja kuoleman kulttuuriin ylirajaisesti. Omassa osuudessani paneudun hautajaisiin liittyviin perinteisiin ja toiveisiin tilanteessa, jossa ylirajaisuus Suomen ja Venäjän välillä tuo asetelmiin ovat sävynsä.
Hanketta aloittaessa ei ollut vielä tietoa muuttuvasta maailmantilanteesta ja Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan.
– Siksi tutkimus on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan. Kuka tahansa kuoleman äärellä työskennellyt tietää, että pakolaisuus ja sodan teemat tuovat asiaan oman lisänsä. Tutkimus avaa niin ihmisenä olemisen kerroksellisuutta, ja sen tulokset ovat hoidon ja hyvinvoinnin kannalta hyvin merkityksellisiä.
PEKKA METSO
- Käytännöllisen teologian professori, Itä-Suomen yliopisto 1.8.2022–
- Teologian tohtori, Itä-Suomen yliopisto 2010
- Teologian lisensiaatti, Joensuun yliopisto 2002
- Teologian maisteri, Joensuun yliopisto 1999
TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT
- Käytännöllisen teologian apulaisprofessori, Itä-Suomen yliopisto 2018–2022
- Käytännöllisen teologian dosentti, Helsingin yliopisto 2019
- Yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto 2014–2018
- Käytännöllisen teologian ma. professori, Itä-Suomen yliopisto, 2012–2013
- Systemaattisen teologian lehtori, Itä-Suomen yliopisto 2002–2012
Pekka Metson kuvat: https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/49339?encoding=UTF-8 ja
https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/49338?encoding=UTF-8
