Pieni mutta suuri psykologian oppiaine – omaleimaista koulutusta Joensuussa jo 50 vuotta

– Itä-Suomen yliopiston psykologian oppiaine on ollut ja on edelleen omaleimainen maamme muihin psykologian koulutuksiin verrattuna. Tutkimuslinjat ovat pysyneet vuosikymmenten ajan samoina, ja opiskelijat perehtyvät täällä opintojensa aikana esimerkiksi koulutuksen sosiaalipsykologiaan, elämänkulun tutkimukseen sekä työ- ja organisaatiopsykologiaan, tiivistää yliopistonlehtori Maija Korhonen.

Näin opiskelijat oppivat jo opintojensa alkumetreillä, ettei psykologia ole yksi ja yhtenäinen vaan monitieteinen ja monialainen.

Psykologian oppiaine täytti Joensuussa tänä vuonna 50 vuotta. Ala on yksi suosituimmista hakukohteista Itä-Suomen yliopistossa. 

Maija Korhonen taustoitti oppiaineen tunnelmia sekä juhlatilaisuudessa että haastattelua varten yhdessä vanhemman yliopistonlehtori Kati Kasasen kanssa. Molemmat korostavat, että vaikka Itä-Suomen yliopiston psykologian oppiaine voi olla ylpeä useasta eri asiasta, ei mitään olla saatu aikaan yksin. Sekä tutkimuksessa että opetuksessa mennään koko ajan monitieteisempään suuntaan, ja erityisesti moniammatillisuus näkyy tällä hetkellä kehittämisen arvoisena kohteena. 

– Psykologit saavat toki tuntea ansaittua ammattiylpeyttä, mutta kukaan ei tee töitä tyhjiössä. Paras tulos syntyy aina yhteistyössä. 

Pienen yksikön ilmapiiri koosta huolimatta

– Saamme toistuvasti kiitosta yhteisöllisestä ja helposti lähestyttävästä ilmapiiristä, vaikka olemme kasvaneet jo Suomen toiseksi suurimmaksi psykologien koulutusyksiköksi. Suurista opiskelijamääristämme huolimatta olemme ehkä omissa mielissämme edelleenkin ”pieni yksikkö”, kertoo Korhonen naurahtaen. 

Sattumaa se ei kuitenkaan ole, vaan asian eteen on tehty tarkoituksellisesti töitä. 

– Olisikin erikoista, jos täällä ei ymmärrettäisi työilmapiirikysymyksiä ja niiden tärkeyttä, kun yksikkömme on täynnä alan asiantuntijoita, täydentää Kasanen.

Molemmat arvelevat pienuuden tunnun syntyvän muun muassa melko pysyvästä henkilöstöstä sekä jo vuosien ajan kehitellyistä ohjauskäytänteistä.

– Opiskelijoiden ohjaukseen on panostettu vuosien saatossa todella paljon. Olimme tässä hereillä jo paljon ennen kuin yliopistopedagogiikasta alettiin puhua laajemmin. Ohjaus on meillä koko yksikön yhteinen asia, ja siten yksi niistä elementeistä, jotka kannattelevat täällä hyvää henkeä, Kasanen kuvailee.   

Psykologian opiskelijat otetaan myös oppiaineen kehitystyöhön aktiivisina osallistujina mukaan. Lisäksi amanuenssit ja yksikön toimistosihteeri ovat opiskelijoiden arjessa mukana siinä missä opetus- ja tutkimushenkilöstökin.

– Haluamme siis nostaa esille muitakin kuin tutkijaopettajia arjen tärkeinä toimijahahmoina. Ja meidän kaikkien yhteinen tehtävä on mahdollistaa kasvavan opiskelijajoukon sujuva luotsaaminen opintopolun läpi, Kasanen kertaa.

Suosittu ala vuodesta toiseen

Psykologia on niin sanottu hakupaineala, mikä tarkoittaa sitä, että hakijoita on monin verroin verrattuna aloituspaikkoihin. Vuonna 2023 Joensuun psykologia on Jyväskylän yliopiston jälkeen maamme toiseksi suurin psykologian alan kouluttaja. 

– Luotsaamme tällä hetkellä yli 250 perustutkinto-opiskelijaa opintopolun läpi. Tämän päälle tulevat sadat psykologiaa sivuaineenaan opiskelevat, avoimen yliopiston opiskelijat sekä erikoistumiskoulutuksen opiskelijat ja kahden tohtoriohjelman väitöskirjatutkijat, luettelee Korhonen.

Miksi hakija- ja opiskelijamäärät sitten ovat niin valtavia?

– Tähän ei varmaan ole yksiselitteistä vastausta, mutta toki olemme tätä paljon pohtineet. Yksi syy varmasti on, että psykologinen tieto auttaa ymmärtämään monenlaisia elämänilmiöitä niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Lisäksi psykologiaa voi opiskella jo lukiossa eli monella on oppiaineesta hyvä mielikuva jo ennen yliopistoon hakemista, Korhonen miettii.

Kiinnostukseen vaikuttanee myös hyvä työllisyystilanne sekä psykologin ammatin verrattain korkea status. 

– Ja koska täältä valmistutaan suoraan ammattiin, on se monelle hakijalle helpompi hahmottaa kuin jokin geneerisempi ala, Kasanen täydentää.

Monelle tulee silti yllätyksenä se, miten laaja työnkuva psykologian alalla nykyään on. Yleinen oletus on, että psykologit valmistuvat aina terveydenhuoltoon.

– Kysyntää psykologian alan osaamiselle on kuitenkin paljon muuallakin, kuten yritysmaailmassa ja erilaisissa ohjauksen, neuvonnan ja konsultoinnin tehtävissä sekä tietenkin tutkimusmaailmassa, Korhonen valaisee.

Sekä Kasanen että Korhonen iloitsevat hakijoiden monipuolisuudesta.

– Emme voi nimetä mitään tiettyä ihmistyyppiä, jota tämä ala kiinnostaa tai josta varmasti tulee hyvä psykologi. Päinvastoin – kaikenlaisia ihmisiä tarvitaan. Tämän päivän työelämässä on vain rikkaus, että meiltä löytyy laaja kirjo erityyppisiä alan osaajia.

Tutkimuksen profiili laajenee

Oppiaineen tutkimus Itä-Suomen yliopistossa on jo vuosien ajan keskittynyt erilaisten psykologisten ilmiöiden, kuten identiteetin, elämänkulun, koulutuksen, työn ja terveyden tarkasteluun yhteiskunnallis-kulttuurisissa yhteyksissään.  

– Ja kuten opetus ja ohjaus, myös tutkimus on yksikössämme kaikkien asia. Se näkyy esimerkiksi siinä, että nykyisistä yliopisto-opettajista kaikki tekevät väitöskirjaa, Korhonen kuvailee.

Tutkimuksen profiili on hänen mukaansa laajentunut jatkuvasti, ja erityisesti työ- ja terveyspsykologisen tutkimuksen painotus on vahvistunut.

– Tämä heijastelee myös sitä, että Itä-Suomen yliopistolle on annettu vastuu terveyspsykologian erikoispsykologikoulutuksesta ja täydennyskoulutuksesta.

Myös koko ajan suosiotaan kasvattavaa oikeuspsykologiaa voi opiskella Suomessa ainoastaan Joensuussa.

– Iloitsemme myös opintojen työelämälähtöisyydestä, joka toteutuu psykologikoulutuksessa luontevasti. Hyvä yhteistyö kentän eri toimijoiden kanssa onkin toimintamme kannalta elintärkeää.

Joensuussa on hyvä olla

Psykologian opiskelija Emmi Seppänen allekirjoittaa lehtoreiden lauseet. Hän innostui psykologiasta aineena jo lukiossa.

– Psykologiassa oli, ja on edelleen, mielestäni parasta alan monipuolisuus ja se, että pääsee tutustumaan ihmismieleen ja sen toimintaan eri näkökulmien kautta. Etuna on myös se, että koulutus avaa monia ovia työelämään. Odotan kovasti sitä, että pääsen auttamaan ihmisiä tulevaisuuden työssäni, Seppänen kertoo.

Hän on erityisen kiinnostunut oikeuspsykologiasta, ja unelmana hänellä on päästä työskentelemään oikeuspsykologiaan liittyvien teemojen parissa.

– Erityisesti työskentely poliisin kanssa kiinnostaisi. Olen tosi iloinen, että Joensuussa on mahdollista lukea oikeuspsykologiaa, sillä se on mielenkiintoisimpia aihepiirejä opinnoissani tähän saakka. 
Seppänen on kotoisin pääkaupunkiseudulta ja myöntää jännittäneensä muuttoa Joensuuhun. 

– Onneksi opinnot ovat osoittautuneet todella innostaviksi, eikä vapaa-ajan aktiviteeteista ole pulaa. Lisäksi Itä-Suomen yliopistossa opiskelijoista pidetään todella hyvää huolta. 

Myös Seppänen tunnistaa psykologian oppiaineen ”pienen yksikön ilmapiirin”.

– Opettajiin pystyy ottamaan yhteyttä matalalla kynnyksellä, ja tuntuu, että heitä aidosti kiinnostaa kuulla opiskelijoiden kuulumisia sekä ylipäätään mielipiteitä eri asioihin. Minusta on mukavaa myös se, että opettajat tunnistavat meidät ja tervehtivät tavatessa.

Myös opiskelijoiden välillä vallitsee Seppäsen mukaan lämmin ja kannustava ilmapiiri, eikä kilpailuasetelmia ole. 

– Ennen yliopistoon tuloa en osannut kuvitellakaan, kuinka antoisaa ja mukavaa opiskelu on. Joensuussa psykologian opiskelijan on hyvä olla!
 

Psykologian oppiaine juhli 50-vuotista taivaltaan Joensuussa 24.11.2023.