Suun mikrobiomista voidaan tulevaisuudessa ennakoida sairauksia
Suun tulehdussairauksilla on havaittu yhteys muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin ja diabetekseen. – Suun mikrobiomin merkitys kiinnostaa nyt paljon. Mikrobien laaja kirjo on vasta avautumassa, kertoo translationaalisen hammaslääketieteen professori Pirkko Pussinen.
Itä-Suomen yliopistoon perustettu translationaalisen hammaslääketieteen professuuri on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Pirkko Pussinen nimitettiin kutsusta tehtävään, jossa hän aloitti toukokuussa.
– Translationaalisessa tutkimuksessa perustutkimus linkittyy käytännön potilastyöhön. Omaa tutkimustani voi pitää translationaalisena myös suun ja muun kehon välillä.
Pussinen tutkii yleisimpien kroonisten suusairauksien, parodontiitin ja karieksen, merkitystä yleisterveydelle. Erityisesti parodontiitin eli hampaiden kiinnityskudostulehduksen yhteydestä muihin sairauksiin on jo paljon näyttöä. – Parodontiitin tiedetään lisäävän esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien riskiä 20–50 prosentin verran.
Parodontiitilla on eri tutkimuksissa havaittu yhteys myös muun muassa diabetekseen, aivoinfarktiin, korkeaan verenpaineeseen, rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin, keuhkokuumeeseen, dementiaan, rasvamaksatautiin ja syöpiin. – Hoitamaton suun tulehdus aiheuttaa ja ylläpitää koko elimistössä lievää tulehdustilaa, joka altistaa monille sairauksille.
Karies ja parodontiitti ovat biofilmisairauksia, joissa suun mikrobikanta on epätasapainossa. Paikallisen suun tulehduksen lisäksi haitalliset bakteerit herättävät elimistössä laajemman tulehdus- ja immuunivasteen, joka voi johtaa myös kudoksia vaurioittavaan autoimmuuniteettiin. Bakteereja ja niiden osia leviää suusta muualle elimistöön niin verenkierron kuin ruoansulatuskanavaan kulkeutuvan syljen mukana. Bakteerit voivat myös vallata tulehdussoluja ja kulkea niiden matkassa.
Mikrobien tunnettu lajikirjo on kasvanut kovasti ja paljon on vielä kartoittamatta.
Pirkko Pussinen
Professori
– Kuuma kysymys tällä hetkellä on suun ja suoliston yhteys kroonisissa suun sairauksissa. Koko ruoansulatuselimistöhän on samaa kanavaa, ja samoja bakteereita on löydetty sekä suusta että suolistosta. Vielä ei tiedetä, mistä poikkeavan bakteerikannan kehittyminen alkaa, tapahtuuko se yhtä aikaa suolistossa ja suussa.
Tutkimusmenetelmien nopea kehitys on viime aikoina avannut mahdollisuuksia suun mikrobiomin eli kaikkien suussa elävien mikrobilajien selvittämiseen. – Uusilla menetelmillä voidaan sekvensoida esimerkiksi sylkinäytteestä yhtä aikaa ihmisen ja kaikkien mikrobien genomit. Mikrobien tunnettu lajikirjo on kasvanut kovasti ja paljon on vielä kartoittamatta. Vastaavasti laajenee käsitys siitä, millainen on terve tai sairas suun mikrobikanta.
– Esimerkiksi suun sieniä on ajateltu olevan 60 prosentilla ihmisistä. Omassa tutkimuksessamme olemme nyt löytäneet sieniä kaikilta tutkituilta ja eri lajeja paljon.
Meneillään olevassa hankkeessa Pussisen tutkimusryhmä selvittää muun muassa syljen mikrobiomianalyysien avulla, onko suun mikrobiomilla yhteys kryptogeenisiin eli tuntemattomasta syystä johtuviin aivoinfarkteihin. – Tapaus-verrokkitutkimuksen potilaat ovat alle 50-vuotiaana aivoinfarktin saaneita, joilla ei ole tunnettuja riskitekijöitä. Tuloksia tutkimuksesta saadaan kesän aikana. Lisäksi meneillään on laaja tutkimus parodontiittiin liittyvistä aineenvaihdunnan muutoksista.
Suun mikrobiomin lajikirjo sekä suun sairauksien ja muiden sairauksien yhteydet voivat riippua myös geeneistä. – Tietty geneettinen tausta voisi esimerkiksi altistaa sekä parodontiitille että sydän- ja verisuonitaudeille.
Suun sairauksien genetiikkaa tutkitaan nyt FinnGen-hankkeessa, jossa tutkijoiden käyttöön kerätään puolen miljoonan suomalaisen genomi- ja terveystiedot. – Tähän asti suun sairauksien genetiikkaa on tutkittu melko pienillä aineistoilla vaatimattomin tuloksin. FinnGen-aineisto on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen, sanoo Pussinen, joka toimii FinnGen-hankkeen hammaslääketieteen kliinisen asiantuntijaryhmän puheenjohtajana.
Suun sairauksien geenitaustan selvittäminen voi Pussisen mukaan tulevaisuudessa mahdollistaa yksilöllisemmät hoitovaihtoehdot sekä panostamisen sairastumisen ehkäisyyn erityisesti niillä, joilla on kohonnut sairastumisriski. Hän on parhaillaan hakemassa rahoitusta personoituun hammaslääketieteeseen liittyvälle hankkeelle, jossa pyritään tunnistamaan sylkinäytteistä karieksen ja parodontiitin kehittymistä ennakoivia mikrobisia ja geneettisiä markkereita. Mukana on myös kuopiolainen Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimus.
Sylkinäytteiden lisäksi suun sairauksien diagnostiikassa voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää myös uloshengitysilmaa. Yhteistyössä Helsingin yliopiston kemian tutkijoiden kanssa Pussinen on osoittanut, että suun infektioita aiheuttavia bakteereita voidaan tunnistaa uloshengityksestä niiden tuottamien haihtuvien yhdisteiden perusteella.
Pussinen jatkaa tutkimusryhmän johtajana myös Helsingin yliopistossa. Kuopiosta uutta yhteistyötä on avautumassa muun muassa sydän- ja verisuonitautien genomiikan tutkijoiden kanssa.
Pirkko Pussinen
- Translationaalisen hammaslääketieteen professori, Itä-Suomen yliopisto 9.5.2022–
- FM (Biokemia), Helsingin yliopisto 1993
- FT (Biokemia), Helsingin yliopisto 1997
- Lääketieteellisen biokemian dosentti, Helsingin yliopisto 2005
- Translationaalisen hammaslääketieteen dosentti, Turun yliopisto 2017
Tärkeimmät tehtävät
- Hammaslääketieteen kliinisen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, FinnGen-hanke 2019–
- Vastuullinen tutkija ja tutkimusryhmän johtaja, Helsingin yliopisto 2002–
- Tutkimuslaboratorion johtaja, Helsingin yliopisto 2015–2019
- Kansallisen suun terveystieteen tohtoriohjelman koordinaattori 2010–2011
- Akatemiatutkija 2004–2009
- Suomen Akatemian tutkijatohtori 2001–2003
- Tutkijatohtori 1998–1999, vieraileva vanhempi tutkija 2009 ja 2019–2020, Grazin lääketieteellinen yliopisto, Itävalta
