Pohjois-Savossa luodaan toimintamalleja monikulttuurisille terveydenhuollon työyhteisöille

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen, humanistisen osaston ja Jatkuvan oppimisen keskuksen kaksivuotinen VETOA-hanke (Veto- ja pitovoimaa monikulttuurisesta työyhteisöstä Pohjois-Savon hyvinvointialueelle) toteutetaan Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+) -rahoituksella. Hankkeen koulutuksiin ja työpajoihin osallistuu Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja yksityisen palveluntuottaja Attendon henkilöstöä. 

– Tavoitteena on edistää maahanmuuttajataustaisten hoitajien integroitumista suomalaisiin terveydenhuollon työyhteisöihin, vahvistaa työyhteisöjen ja johtajien kulttuurisensitiivistä osaamista sekä tukea organisaatioita kasvavassa hoitajapulassa. Sisällöt on suunniteltu osallistujien tarpeiden mukaan, jotta ne tukevat parhaiten työyhteisöjen käytäntöjä ja muutoksia, kertoo hankkeen johtaja, professori Tarja Kvist.

Maahanmuuttajataustaisten hoitajien työllistymisen haasteet liittyvät usein kielitaitoon. Työyhteisöön eri taustoista tulevien perehdyttäminen edellyttää reagointikykyä ja jatkuvaa oppimista. Monikulttuurisessa, monialaisessa ja monikielisessä työyhteisössä kaikilta osapuolilta vaaditaan myös kulttuurisensitiivisyyttä – kykyä ymmärtää, kunnioittaa ja huomioida eri kulttuurien arvoja, uskomuksia ja tapoja vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Näihin tarpeisiin VETOA-hanke tarjoaa opintokokonaisuuksia sekä suomea äidinkielenään puhuville että maahanmuuttajataustaisille työntekijöille ja heidän esihenkilöille. 

Oppimista verkossa ja työyhteisössä

– Olemme kehittäneet kulttuurisensitiivisyyttä ja monikielisyyttä käsitteleviä opintojaksoja, ja hankkeen aikana luomme myös kulttuurisensitiivisen yhteistyö- ja toimintamallin sekä digitaalisen oppimisalustan tiedon välittämiseen. Niiden avulla työyhteisöt voivat itsenäisesti kehittää toimintaansa myös hankkeen päätyttyä, VETOA-hankkeen projektipäällikkö Krista Jokiniemi toteaa.

Koulutusmateriaaleina ovat digitaaliset oppimateriaalit ja työkalut, luentotallenteet, podcastit ja verkkoalustat, jotka tukevat joustavaa ja ajasta sekä paikasta riippumatonta opiskelua. – Lisäksi joihinkin opintojaksoihin sisältyy myös lähiopetusta työyksiköissä. Tämä tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden saada henkilökohtaista ohjausta ja syventää oppimista käytännönläheisessä ympäristössä, projektikoordinaattori Hanna Rouvinen kertoo.

Kaikille osallistujille yhteinen, itseopiskeltava opintojakso ”Monikulttuurinen yhteistyö terveysalalla” (3 op) käynnistyi lokakuussa 2024 ja se on tarkoitus avata myöhemmin kaikille kiinnostuneille MOOC-verkkokurssina. Se käsittelee monikulttuurisuuteen, kielitietoisuuteen ja kulttuuristen erojen huomioimiseen liittyviä teemoja, jotka ovat keskeisiä terveysalan työyhteisöissä sekä asiakas- ja potilastyössä. 

Osastopalvelujen ja -kuntoutuksen esihenkilö Seija Hämäläinen ilmoitti hankkeesta kuultuaan Iisalmessa toimivan osastonsa siihen mukaan. – Olimme aiemmin saaneet tietää, että meille on tulossa hyvinvointialueen kansainvälisen rekrytoinnin kautta sairaanhoitajia töihin ja ajattelin hankkeen auttavan meitä tässä prosessissa.  Näin hoitajilla on mahdollisuus oppia uutta työn ohessa ilman eri kustannuksia. 

Osastolta lähes kaikki hoitajat ilmoittautuivat hankkeen tarjoamille kursseille ja ensimmäisen, monikulttuurisen yhteistyön kurssin moni suoritti nopeasti. Toinen kurssi, Englannin kieli ja monikielisyys terveysalalla (4 op) on myös alkanut. – Se sisältää myös lähiopetuspäiviä, jolloin opettaja tulee tänne paikan päälle. 

– Vaikka hankkeen kursseille osallistumisen mahdollistaminen vaatii esihenkilöltä jonkun verran lisätyötä, on mukava nähdä, miten opinnoista saadaan lisää virtaa ja vaihtelua raskaaseen perustyöhön. Voisin veikata, että jokunen näistä minun huipputyypeistä innostuu opiskelusta niin, että hakeutuu myöhemmin suorittamaan opintoja Itä-Suomen yliopistoon, Hämäläinen toteaa.

– VETOA-hanke on syntynyt Pohjois-Savon hyvinvointialueen tarpeesta, ja on ilo kuulla, että sen koetaan tarjoavan konkreettisia työkaluja ja tukea kansainvälisen rekrytoinnin tuomiin työelämähaasteisiin. On jännittävää ja motivoivaa työskennellä yhteistyössä työyhteisöjen kanssa tämän tärkeän aiheen parissa, Jokiniemi sanoo.

Vuosina 2025–2026 hankkeeseen osallistuville yksiköille järjestetään myös työpajoja. Yksikköjen henkilökunta pääsee yhdessä määrittelemään työpajojen tarpeita eli millaista yhteistä tekemistä tai kehittämistä monikulttuurisen yhteistyön teemoissa tarvitaan. Työpajoilla halutaan myös luoda mukavia yhteisiä hetkiä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Lopuksi on kaikille osallistujille yhteinen konferenssi. Hanke päättyy kesäkuussa 2026.