Lääkärin työhön on rantautumassa uusi mahdollisuus tarkastaa potilaan kanssa hoitopäätöstä tehdessään myös hoidon hinta. Vuoden alussa julkaistiin ensimmäiset Käypä hoito -suositukset, jotka sisältävät helposti tulkittavan ja vertailevan tiedon eri hoitojen vaikuttavuudesta ja hinnoista. Työkalun on kehittänyt PROSHADE-tutkimuskonsortio yhdessä lääkäriseura Duodecimin kanssa.
Terveydenhuollon kriisi kulminoituu kysymykseen resurssien riittävyydestä. Yhtä keinoa kriisin ratkaisemiseksi ei ole, mutta rajallisia resursseja voidaan ohjata resurssiviisaalla toiminnalla yhä tarkemmin terveyshyötyä tuottavaan toimintaan.
PROSHADE-tutkimuskonsortio julkaisi 27. marraskuuta 2023 politiikkasuosituksen, jossa ehdotetaan uutta toimintakulttuuria ja poliittisia toimenpiteitä järkevöittämään terveydenhuoltojärjestelmämme toimintaa. Suosituksessa ehdotetaan, että terveydenhuollossa on luovuttava vähähyötyisistä hoidoista ja vaikuttavuuden ohella myös hoidon kustannukset on huomioitava hoitopäätöstä tehtäessä, kun valittavana on useampi yhtä vaikuttava hoito.
Kyse on myös kulttuurin muutoksesta lääkärin työssä.
– Ajatusmaailmassamme lääkäri on ikään kuin potilaan asianajaja. Mutta lääkärin tulisi olla myös yhteisönsä ja yhteiskuntansa asianajaja ja huolehtia, että hänen toimintansa on taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää sekä oikeudenmukaista ja yhdenvertaista koko hoitamalleen väestölle, Jorma Komulainen Käypä hoito -päätoimittaja ja yksi politiikkasuosituksen laatijoista toteaa.
PROSAHDE-tutkimuskonsortio on Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama. Suomen Akatemian alainen neuvosto rahoittaa tutkimushankkeita, jotka pyrkivät tuottamaan ratkaisuja yhteiskunnan suuriin haasteisiin.
Taustoitusta ja lisätietoa:
Vähähyötyisten hoitojen käyttö
Vähähyötyisten tai haitallisten hoitojen käyttö on suhteellisen yleistä. Esimerkiksi jopa yli puolella 75-vuotiaista suomalaisista on käytössään lääkkeitä, joista on potilaalle yleensä enemmän haittaa kuin hyötyä. Länsimaissa lääkehaitat ovat puolestaan yksi yleisimpiä sairaalahoidon syitä ja johtavia kuolemansyitä. PROSHADE-hankkeessa tehdyn varovaisen arvion mukaan vähähyötyisistä hoidoista koituu yhteiskunnalle vähintään 300 miljoonan euron kulut vuosittain. Suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä on paljon käytänteitä uusien hoitojen käyttöönottoon, mutta vastaavat rakenteet vähähyötyisistä ja vanhentuneista hoidoista luopumiseen ovat harvinaisia.
Politiikkasuositus: Suomalaisessa terveydenhuollossa on luovuttava vähähyötyisistä hoidoista.
Taloudellinen tieto hoitosuosituksissa ja kulttuurin muutos lääkärin työssä
Lääkärin päätöksillä on suuri vaikutus terveydenhuollon kustannuksiin. Lääkärin ohjenuora on tarjota jokaiselle potilaalle vaikuttavinta ja parhaiten sopivaa hoitoa. Aiemmin vaikuttavuutta ja kustannuksia vertailevaa tietoa ei ole ollut tarjolla, eikä hintojen ja kustannusten tietämisen ole koettu kuuluvan ammattiin. PROSHADE-hankkeessa kehitetty malli on kuitenkin otettu ammattikunnassa hyvin vastaan. Lääkärit ovat olleet kehitystyössä mukana alusta alkaen.
Politiikkasuositus: Vaikuttavuuden ohella myös hoidon kustannukset on huomioitava hoitopäätöstä tehtäessä, kun valittavana on useampi yhtä vaikuttava hoito
Lisätietoja:
Eila Kankaanpää, tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto / PROSHADE, UEF Connect
Jorma Komulainen, Käypä hoito -päätoimittaja, Duodecim / PROSHADE, puh. 050 591 2526m jorma.komulainen(at)duodecim.fi
PROSHADE-hankkeen tutkimusta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. Tutkimuskonsortiossa kehitetään taloudellisen ja vaikuttavuustiedon sekä potilaiden tuottaman tiedon käyttöä päätöksenteossa. Tutkimme ja arvioimme jaetun päätöksenteon käytäntöjä terveydenhuollon organisaatioissa ja potilaiden hoitopäätöksissä. Tutkimuksen toteuttavat Itä-Suomen, Tampereen ja Oulun yliopistot sekä Duodecim.