Vaikuttavuuden arviointiin tarvitaan kansallisesti yhdenmukaista potilaiden raportoimaa vaikuttavuustietoa, tuoreessa politiikkasuosituksessa todetaan. PROM- eli vointimittarit ovat validoituja ja standardoituja kyselyjä, joilla potilas arvioi hyvinvointiaan, elämänlaatuaan ja toimintakykyään.
– Kansallisesti yhdenmukaisten vointimittareiden käyttöönotto sosiaali- ja terveyspalveluissa mahdollistaisi systemaattisen ja vertailtavan potilaiden hyvinvoinnin sekä elämänlaadun seurannan ja arvioinnin. Vointimittari- ja tutkimustiedon avulla voidaan myös tunnistaa kustannusvaikuttavimmat toimintamallit hyvinvoinnin edistämiseen, professori Tomi Mäki-Opas toteaa.
Itä-Suomen yliopistossa toteutetussa tutkimuksessa tehtiin Pohjois-Savossa hyvinvointikysely, jossa käytettiin EQ-5D-indeksiä kuvaamaan terveyteen liittyvää elämänlaatua. EQ-5D-indeksi mittaa liikkuvuutta, itsestään huolehtimista, päivittäisiä askareita, kipua ja epämukavuutta sekä ahdistusta ja masennusta. Lisäksi kysyttiin tutkittavilta, kuinka tyytyväisiä he ovat elämäänsä yleisesti.
Pohjois-Savossa miesten ja nuorten tyytyväisyys elämään matala
Tutkimus osoitti, että pohjoissavolaisten miesten ja nuorten tyytyväisyys elämään oli matalaa verrattuna naisiin ja ikääntyneisiin, joiden EQ-5D-indeksin mukainen terveyteen liittyvä elämänlaatu puolestaan oli heikompaa. Elämän laatu molemmilla mittareilla mitattuna oli heikkoa taloudellisesti huonommin toimeentulevilla ja vähän liikkuvilla. Lisäksi erityisesti mielenterveyteen liittyvät pitkäaikaissairaudet olivat negatiivisesti yhteydessä elämään tyytyväisyyteen.
– Kyselyllä selvitettiin Pohjois-Savon väestön hyvinvoinnin tilaa soteuudistuksen alussa, ja se oli myös lähtöpistemittaus hyvinvointialueiden integraation vaikutusten arvioimiseen. Kiinnitämme tutkimuksessa huomiota erityisesti hyvinvoinnin epätasaiseen ja eriarvoiseen jakautumiseen sekä tutkimme väestön taustatekijöiden, sairauksien ja terveyskäyttäytymisen yhteyttä koettuun hyvinvointiin ja terveyteen, kertoo projektitutkija Hanna Rekola.
Poikkileikkaustutkimuksena kerättyyn hyvinvointikyselyyn vastasi yli 3 000 täysi-ikäistä pohjoissavolaista. Tutkimuksessa tarkasteltiin väestön taustatekijöiden, sairauksien ja terveyskäyttäytymisen yhteyttä koettuun hyvinvointiin ja terveyteen. Vastaava aineisto kerättiin myös kansallisesti.
Tutkimus toteutettiin osana Hyvinvoinnin edistäminen ja perustason sote-palveluiden integraation vaikuttavuuden parantaminen Pohjois-Savossa -hanketta (HYPE). Pohjois-Savon hyvinvointialueen, Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talon ja kansallisen Vaikuttavuuskeskus-verkoston yhteisessä hankkeessa tavoitteena on hyvinvoinnin edistämisen ja perustason sote-palveluiden integraation vaikuttavuuden parantaminen Pohjois-Savossa. Hankkeen rahoitus on tullut Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).
Politiikkasuositus:
Rekola Hanna, Ahonen Tiina, Holappa Anna-Sofia, Kinnunen Kati, Mäki-Opas Tomi (2025), Vointimittareiden hyödyntäminen pohjoissavolaisten terveyden ja hyvinvoinnin arvioinnissa.
