Monet aiemmin autismiin liitetyt geenit ilmentyvät poikkeavasti väkivaltaisilla psykopaateilla, osoittaa juuri julkaistu tutkimus. Tutkimuksessa selvitettiin kantasoluteknologian avulla geenien ja proteiinien ilmentymistä psykopaattisten väkivaltarikollisten aivosoluissa. Tulokset voivat avata mahdollisuuksia psykopatian hoitoon. Itä-Suomen yliopiston, Helsingin yliopiston ja Karoliinisen instituutin yhteistyönä toteutetun tutkimuksen tulokset julkaistiin Molecular Psychiatry -lehdessä.
Psykopatia on antisosiaalisen käyttäytymisen äärimmäinen ilmenemismuoto. Arviolta yksi prosentti yleisväestöstä ja 10–30 prosenttia rikoksista tuomituista on psykopaatteja. Psykopatian tiedetään olevan varsin vahvasti perinnöllistä, mutta tähän asti ei ole tiedetty, liittyykö siihen poikkeavuutta geenien tai proteiinien ilmentymisessä hermosoluissa.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa psykopatialle ominaista geenien ja proteiinien ilmentymistä tutkittiin kantasoluteknologian avulla. Tutkittavien ihosoluista valmistetuista monikykyisistä kantasoluista erilaistettiin aivojen etulohkon neuroneja ja astrosyyttejä. Tutkimukseen osallistui psykopaattisia väkivaltarikollisia ja terveitä verrokkihenkilöitä. Koska psykopaatit olivat myös päihderiippuvaisia, mukana oli lisäksi ei-psykopaattisia päihderiippuvaisia henkilöitä, jotta voitiin eritellä, mitkä poikkeavuudet liittyvät pelkästään psykopatiaan.
Tulokset osoittivat, että psykopatiaan liittyy muutoksia lukuisten geenien ja immuunivasteisiin liittyvien signalointireittien ilmentymisessä. Monet näistä geeneistä on aiemmin liitetty myös autismiin. Neuroneissa psykopatia liittyi erityisesti RPL10P9- ja ZNF132-geenien lisääntyneeseen ilmentymiseen sekä kadheriini-5- ja opioidireseptori-delta 1 -geenien vähentyneeseen ilmentymiseen. Astrosyyteissä vahvin löydös oli RPL10P9- ja mitokondriaalisen MT-RNR2-geenien lisääntynyt ilmentyminen. Mainittujen geenien ilmentymiserot selittivät 30–92 prosenttia psykopatian oireiden varianssista. Psykopatiaan liittyi myös glukoosimetaboliaan ja opioidijärjestelmään liittyvien proteiinien poikkeavaa ilmentymistä.
Useissa tutkimuksissa on aiemmin saatu viitteitä siitä, että väkivaltaisuuteen ja psykopaattiseen käyttäytymiseen liittyy poikkeavuuksia aivojen opioidergisessa välittäjäainejärjestelmässä ja glukoosiaineenvaihdunnassa. Uudet tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että opioidijärjestelmän poikkeava toiminta on yksi tekijä psykopatian taustalla. Tämän perusteella opioidijärjestelmän tasapainottaminen pitkävaikutteisella naltreksoni- tai buprenorfiini-injektiolla voisi olla mahdollinen psykopatian hoitomuoto.
Lisätietoja:
Professori Jari Koistinaho, Itä-Suomen yliopiston A.I. Virtanen -instituutti ja Helsingin yliopisto, Helsinki Institute of Life Science, Neuroscience Center, jari.koistinaho (a) uef.fi, p. 040 3552427
Professori Jari Tiihonen, Itä-Suomen yliopisto, Niuvanniemen sairaala ja Karoliininen instituutti, jari.tiihonen (a) niuva.fi tai jari.tiihonen (a) ki.se, p. 050 3418363
Yliopistotutkija Sarka Lehtonen, Itä-Suomen yliopiston A.I. Virtanen -instituutti ja Helsingin yliopisto, Helsinki Institute of Life Science, Neuroscience Center, sarka.lehtonen (a) uef.fi
Alkuperäisartikkeli:
Neurobiological roots of psychopathy
Molecular Psychiatry (2019), julkaistu 27.8.2019. https://www.nature.com/articles/s41380-019-0488-z
Jari Tiihonen, Marja Koskuvi, Markku Lähteenvuo, Pekka L.J. Virtanen, Ilkka Ojansuu, Olli Vaurio, Yanyan Gao, Ida Hyötyläinen, Katja A. Puttonen, Eila Repo-Tiihonen, Tiina Paunio, Marja-Riitta Rautiainen, Sasu Tyni, Jari Koistinaho, Šárka Lehtonen.
