Millaisia mahdollisuuksia kumppanuus Afrikan maiden kanssa voisi avata Euroopan unionille? Yhteistyöhankkeessa päättäjät otetaan mukaan tutkimusteemojen suunnitteluun.
Afrikasta puhutaan Euroopan unionissa nyt kenties enemmän kuin koskaan. Suomen komissaari Jutta Urpilainen vastaa unionin kansainvälisistä kumppanuuksista komissiossa, ja salkun painopiste on Afrikan kehittämisessä. Myös Suomen nykyisen hallitusohjelman yksi tavoite on lisätä kumppanuutta Afrikan maiden kanssa.
– Afrikka on yksi Euroopan kohtalonkysymyksistä. Afrikkaa on aiemmin lähestytty pitkälti kehitysyhteistyön näkökulmasta, mutta tätä lähestymistapaa voisi muuttaa resurssityyppisen ajattelun suuntaan, tutkija Jussi Laine sanoo.
Laine johtaa parhaillaan yhteistyöhanketta Africa-EU relations, migration, development and integration, jossa tutkijat, päätöksentekijät ja kansalaisyhteiskunnan toimijat tuodaan yhteen keskustelemaan Afrikan sisäisestä sekä Euroopan unionin ja Afrikan välisestä muuttoliikkeestä.
– Keskustelulle on erittäin suuri tarve. Haluamme muun muassa päätöksentekijät jo alkuvaiheessa mukaan tutkimuksen suunnitteluun kertomaan siitä, minkä tyyppistä tietoa tarvitaan.
Ensimmäinen yhteinen konferenssi järjestettiin Etelä-Afrikan pääkaupungissa Pretoriassa syksyllä 2018, toinen Joensuussa tänä vuonna marraskuussa. Itä-Suomen yliopiston rajatutkijoille Laineen johtama hanke on päänavaus Afrikan suuntaan. Tähän saakka tutkimuksen keskiössä ovat olleet enemmän eurooppalaiset rajat.
Maailman vaarallisin ulkoraja
Laine on tutkinut rajojen ja Euroopan unionin rajapolitiikan etiikkaa, muun muassa rajojen arvoperustaa, niihin liittyvää syrjintää ja epätasa-arvoa. Nämä kysymykset ovat vahvasti konkretisoituneet Euroopan unionin ja Afrikan välisellä rajalla viime vuosina. Kansainvälinen siirtolaisjärjestö IOM on arvioinut, että viimeisen kuuden vuoden aikana Välimerellä on kuollut 19 000 Eurooppaan pyrkinyttä siirtolaista. Tänäkin vuonna kuolonuhreja on yli tuhat.
– Globaalissa vertailussa Euroopan ulkoraja on maailman tappavin raja, ja tästä meidän pitäisi käydä enemmän keskustelua. Kun rajaturvallisuuteen laitetaan rahaa entistä enemmän, Eurooppaan pyrkivät ihmiset pakotetaan ottamaan enemmän riskejä ja luodaan myös bisnesmahdollisuuksia laittomia rajanylityksiä järjestäville ihmisille. Tämä ei vastaa eurooppalaisia arvoja, jotka ovat lähtökohdiltaan positiivisia.
Laineen mukaan rajavalvontaan investoiminen ei myöskään luo kuvaa turvallisesta Euroopasta – päinvastoin. Se synnyttää mielikuvan, että rajan takana on uhka, jota tulisi pelätä.
– Rajamuurien rakentaminen ei poista esimerkiksi maahanmuuton juurisyitä. Keskustelun fokus olisikin syytä siirtää juuri niihin, ja pohtia, miksi ihmiset liikkuvat ja joutuvat lähtemään pois kodeistaan.
Uudenlaista tulkintaa rajoista
Yksi syy siirtolaisuuden lisääntymiseen Afrikasta on väestönkasvu. Kun Eurooppa harmaantuu vauhdilla, Afrikassa yli 60 prosenttia väestöstä on alle 25-vuotiaita. He tarvitsevat mielekästä tekemistä, mutta ovat myös valtava resurssi Afrikan taloudelliselle kasvulle. Pretoriassa järjestetyssä konferenssissa päätöksentekijät olivatkin kiinnostuneita juuri kauppaan ja Afrikan sisäiseen kehitykseen liittyvistä kysymyksistä.
– Afrikan unionia ollaan muuttamassa talousyhteisön suuntaan. Päättäjiä kiinnosti muun muassa se, voidaanko Euroopan unionia pitää mallina Afrikan yhdistymisessä.
Joensuussa järjestetyssä konferenssissa puolestaan keskityttiin rajojen ja muuttoliikkeen tutkimukseen. Mukana oli useita nuoria afrikkalaisia tutkijoita, jotka lähestyivät rajoja uudenlaisesta näkökulmasta, rajat ylittävien prosessien kautta.
– Rajoja vodaan tarkastella erilaisten prosessien kuten ruohonjuuritason kaupan, ympäristöhankkeiden tai vaikkapa salametsästyksen kautta, ja pohtia mikä rajan rooli tässä on. Näitä ideoita voisimme hyödyntää enemmän myös omassa tutkimuksessamme.
Afrikan sisäinen kehitys on tutkimusteema, joka kiinnostaa afrikkalaisia rajatutkijoita.
– Heillä on uskoa Afrikan omaan vahvuuteen ja siihen, että asioihin voi vaikuttaa sisäisen kehityksen kautta. Perinteiselle konfliktikeskeiselle ymmärrykselle Afrikasta tarvitaan vaihtoehtoinen tulkintakehys, sillä maanosassa on paljon potentiaalia ja hyvin toimivia yhteistyöhankkeita.
