Kansainväliset opiskelijat tarvitsevat koulutustaan vastaavaa työtä ja integroitumista osaksi suomalaista yhteiskuntaa, muistutti rehtori Itä-Suomen yliopiston lukuvuoden 2023–2024 avajaisissa.
Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen otti lukuvuoden avajaispuheessaan kantaa ajankohtaiseen keskusteluun maahanmuutosta, kansainvälisten osaajien tarpeesta ja Suomen vetovoimasta. Lukuvuoden avajaisjuhla pidettiin Joensuun kampuksella 7. syyskuuta 2023.
– Suomalaisen yhteiskunnan keskeisiä arvoja ovat hyvinvointivaltion suomat yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille kansalaisille, niin täällä syntyneille kuin tänne muualta tuleville. Kaikkien suomalaisten elämisen edellytysten turvaaminen ja samalla maahanmuuton ja kansainvälistymisen vahvistaminen ovat maamme tulevaisuuden kannalta ratkaisevia kysymyksiä, tiivisti Mönkkönen.
Suomeen tarvitaan työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa yhä enemmän lähitulevaisuudessa, koska maan nykyinen väestökehitys johtaa työntekijäpulaan lukuisilla yhteiskunnan sektoreilla. Yliopistojen odotetaan kolminkertaistavan kansainvälisten opiskelijoiden määrän vuoteen 2030 mennessä, ja valmistuvien toivotaan työllistyvän Suomeen.
Suomen uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden täyskatteelliset lukuvuosimaksut. Kirjaus on Mönkkösen mukaan looginen mutta ongelmallinen: monissa EU-maissa kansainväliset opiskelijat maksavat korkeita lukuvuosimaksuja ja samalla työllistyvät kyseisiin maihin – Suomessa tilanne on toisenlainen.
– Meidän olisi pystyttävä tarjoamaan valmistuville koulutustaan vastaavia työpaikkoja ja integroimaan heidät osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Tässä emme ole olleet kovin hyviä. Ja näyttää siltä, ettei tilanne tällä hallituskaudella parane. Hallituksen nuiva maahanmuuttopolitiikka ja yhteiskuntaamme läpäisevä rasismi eivät paranna maamme vetovoimaa ulkomaalaisten silmissä. Kilpailu osaajista on maailmalla kova, ja Suomen tulisi tehdä kaikkensa, jotta se tässä kilpailussa pärjäisi, Mönkkönen muistutti.
Mönkkösen mukaan Suomessa käytävää keskustelua leimaa tällä hetkellä vastakkainasettelu ja viholliskuvat. Kun etujaan ajavien joukko monipuolistuu, samalla kasvaa konfliktien mahdollisuus. Mönkkönen näkee demokraattisen ja avoimen yhteiskunnan keskeisenä piirteenä konfliktien ratkaisemisen maltillisen ja moniulotteisen keskustelun kautta.
Työsarkaa piisaa myös korkeakouluissa, vaikka yliopistot ovat jo varsin kansainvälisiä organisaatioita.
– Meidän pitää kyetä tarkastelemaan organisaatio- ja yksilötasolla omia arvojamme, asenteitamme, palveluitamme ja rakenteitamme, ja tunnistamaan ne toimet, joita todellinen kansainvälistyminen ja siitä seuraava monimuotoistuminen meiltä vaativat. Yliopistomme juuri uusittu erinomainen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma sisältää suuntaviivat tähän työhön.
Mönkkönen käsitteli avajaispuheessaan myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K) edellytyksiä sekä Itä-Suomen elinvoimaa. Uusi hallitusohjelma on kokonaisuudessaan hyvä T&K-toiminnan kannalta, sillä hallitus sitoutuu rahoituksen nostamiseen neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä.
– Keskeistä on kuitenkin se, miten ja mihin rahat käytetään. T&K-toimintaan tarvitaan lisää tekijöitä, eli koulutusta on lisättävä. Kasvavat maisteri- ja tohtorikoulutusmäärät sekä tutkimusedellytysten vahvistaminen edellyttävät yliopistojen perusrahoituksen lisäämistä ja Suomen Akatemian kautta jaettavan rahoituksen kasvattamista, sanoi Mönkkönen ja korosti, että rahan jaossa olisi syytä noudattaa parlamentaarisen työryhmän suositusta ohjata vähintään 60 prosenttia siitä opetus- ja kulttuuriministeriön kautta.
Itä-Suomen kehittämisen Mönkkönen näkee keskeisenä kansallisena ja eurooppalaista turvallisuutta vahvistavana tekijänä.
– Uuden eurooppalaisen teollisuuspolitiikan ja turvallisuuskysymysten kääntäminen Itä-Suomen kehityksen moottoreiksi edellyttää meiltä itäsuomalaisilta laajaa, maakuntarajat ylittävää identiteettiä, yhteistyötä ja kykyä nähdä itäinen Suomi kokonaisuutena. Kansallisesti tarvitsemme vaalikaudet ylittävää, pitkäjänteistä, parlamentaarista strategiatyötä, samoin kuin julkisia ja yksityisiä investointeja. Tätä työtä myös maan hallituksen on syytä pontevasti tukea.
Rehtorin puhe on luettavissa kokonaisuudessaan verkossa.
Ministeri Multala: ”Koulutus ja osaaminen antavat meille parhaan turvan”
Lukuvuoden avajaisten juhlapuheessaan tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala huomautti, että kansainvälisen tilanteen kiristymisen jäljet näkyvät voimakkaalla tavalla varsinkin Itä-Suomessa.
– Itä-Suomen elinvoima on nähtävä kansallisena turvallisuuspoliittisena kysymyksenä. Hallitus onkin linjannut jatkavansa itäisen Suomen kehittämisvisiota uudessa geopoliittisessa tilanteessa. Näen koulutuksella ja tutkimuksella sekä kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla tässä työssä aivan keskeisen merkityksen.
– Suurten murrosten keskellä koulutus ja osaaminen antavat meille parhaan turvan. Kun koulutamme puolet nuorista ikäluokista korkeakoulututkintoon ja parannamme työikäisen väestön mahdollisuuksia päivittää osaamistaan läpi työuran, olemme yksilöinä ja yhteiskuntana valmiimpia kohtaamaan tulevaisuuden moninaiset haasteet, Multala muistutti.
Myös kansainvälisten osaajien määrää on Multalan mukaan lisättävä.
– On tärkeää, että Suomi on vastuullinen, vastaanottava ja avoin kansainvälisen yhteistyön suunnannäyttäjä koulutuksessa ja tutkimuksessa. Haluan, että kansainväliset osaajat perheineen toivotetaan tervetulleiksi suomalaisiin korkeakouluihin jokaisessa opiskelu-, ura- ja elämänvaiheessa, Multala sanoi.
