Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Ikäihminen istuu sängyssä pitäen kiinni kohottautumistelineen kahvasta.

Riittämättömät kotihoidon palvelut altistavat syrjäytymiselle

Ikääntyvien palveluihin kohdentuu merkittäviä säästötoimia useilla hyvinvointialueilla. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että kotihoitoa saavat iäkkäät jäävät jo nyt herkästi ilman riittävää tukea ja palveluita ja ovat vaarassa jäädä syrjään erityisesti sosiaalisista suhteista ja kodin ulkopuolisesta ympäristöstä.

Vanhuusiän syrjäytyminen – yleisyys, merkitykset ja interventio (SOLDEX) -hankkeessa tutkitaan iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden hyvinvointia ja arkea, sekä mahdollisia syrjäytymiseen liittyviä kokemuksia.

– Tuoreimmissa osatutkimuksissa selvitettiin, missä määrin syrjäytymistä ilmenee kotihoitoa saavien iäkkäiden keskuudessa ja millaiset tekijät siihen ovat yhteydessä, hankkeen johtajana toimiva apulaisprofessori Elisa Tiilikainen kertoo.

Taloudellisen ja sosiaalisen syrjäytymisen riski on merkittävä

Osatutkimuksissa havaittiin, että säännöllisen kotihoidon asiakkaat ovat erityisen alttiita sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyvälle että taloudelliselle syrjäytymiselle. Lähes puolella (48 %) tutkimukseen osallistuneista oli vaikeuksia tulla toimeen taloudellisesti ja lähes kolmannes (29 %) koki yksinäisyyttä melko usein tai jatkuvasti. Lisäksi huomattavaa oli, että säännöllisestä kotihoidosta huolimatta, joka viides (20 %) koki, ettei saa riittävästi apua ja tukea arjessaan. Neljännes (26 %) toi esiin, ettei saa riittävästi tukea kodin ulkopuolella liikkumiseen.

– Tuen ja avun riittämättömyys oli puolestaan vahvasti yhteydessä kotihoidon asiakkaiden yksinäisyyteen ja sosiaaliseen eristyneisyyteen, tutkijatohtori Hanna Ristolainen kuvaa.

Tutkimusaineistona käytettiin SOLDEX-hankkeessa kerättyä kyselyaineistoa, johon osallistui vuoden 2022 aikana 559 säännöllisen kotihoidon ja 366 kotihoidon tukipalvelujen asiakasta kahdelta eri tutkimusalueelta. Lisäksi tutkijoilla oli käytössään palvelujen käyttöä kuvaava rekisteriaineisto, jota hyödynnettiin toisessa osajulkaisussa.

Tutkimuksissa tarkasteltiin sekä säännöllistä kotihoitoa että tukipalveluja saavien iäkkäiden syrjäytymisen muotoja erilaisten syrjäytymisen muotojen tarkentamiseksi.

– Havaitsimme kotihoitoa saavien keskuudesta ryhmän (14 %), joka on jäänyt syrjään useilla elämän osa-alueilla samanaikaisesti. Tällaiseen moniulotteiseen syrjäytymiseen yhteydessä olevia tekijöitä ovat huonoksi koettu terveydentila ja heikko toimintakyky sekä runsas kotihoidon ja lääkäripalvelujen käyttö, Tiilikainen toteaa.

Säästötoimet heikentävät tilannetta entisestään

Tutkijoiden mukaan erilaiset syrjäytymisen muodot, kuten taloudellinen ja sosiaalinen syrjäytyminen, olisi otettava huomioon palveluita ja tukimuotoja kehitettäessä.

– Tulostemme perusteella lisää tukea tarvitsevat etenkin kotihoitoa saavat iäkkäät, joilla on paljon terveydellisiä pulmia ja jotka käyttävät tällä hetkellä eniten sosiaali- ja terveyspalveluita. Voidaan myös kysyä, onko kotona asuminen heille enää mielekäs tai turvallinenkaan vaihtoehto tilanteessa, jossa saatu apu on riittämätöntä eikä mahdollisuuksia sosiaaliselle vuorovaikutukselle ole, Ristolainen painottaa.

Tutkijoiden mukaan tulokset vahvistavat huolta siitä, etteivät nykyiset kotihoidon palvelut pysty riittävästi vastaamaan kotona asuvien ikääntyvien tuen tarpeisiin. Säästötoimet tulevat heikentämään tilannetta entisestään, millä tutkijat näkevät olevan merkittäviä taloudellisia ja inhimillisiä kustannuksia.

– Lainsäädännössä on määritelty, että kotihoitoon kuuluu hoidon ja huolenpidon lisäksi toimintakykyä ja vuorovaikutusta tukeva toiminta, mutta jo pitkään kotihoito on typistynyt päivittäisiin toimintoihin ilman realistisia mahdollisuuksia kokonaisvaltaiseen ja yksilölliseen kotona asumisen tukemiseen. Tämä heijastuu voimakkaasti myös työntekijöihin ja on heikentänyt resurssipulaa entisestään. Tilanne on kestämätön myös omaishoitajien ja läheisauttajien kannalta, sillä heistä moni kantaa jo nyt ympärivuorokautista vastuuta läheisensä hoivasta, Tiilikainen toteaa.

SOLDEX-hankkeen aikaisemmissa julkaisuissa on tutkittu entisten kotihoidon työntekijöiden kokemuksia muun muassa alan puutteellisiin resursseihin ja työn eettiseen kuormaan liittyen. Jatkossa hankkeessa tutkitaan kotihoidon asiakkaille suunnatun päivätoiminnan vaikuttavuutta sekä syrjäytymisen ja kotona asumisen merkityksiä.

Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia.

Tutkimusartikkelit:

Ristolainen, H., Tiilikainen, E., & Forma, L. (2024). Social exclusion among older people receiving formal home care services in Finland: prevalence and associated factors. International Journal of Care and Caring (published online ahead of print 2024). https://doi.org/10.1332/23978821Y204D000000075

Ristolainen, Hanna, Van Regenmortel, Sofie, De Donder, Liesbeth, Vercauteren, Toon, Lehtiö, Johanna & Tiilikainen, Elisa (2024) Patterns of Multidimensional Social Exclusion Among Older Home Care Services Recipients. The Journals of Gerontology: Series B, 79(9), gbae118. https://doi.org/10.1093/geronb/gbae118

Lisätietoa:

Tutkijatohtori Hanna Ristolainen, hanna.ristolainen@uef.fi, 050 439 0671

Apulaisprofessori Elisa Tiilikainen, elisa.tiilikainen@uef.fi, 050 413 4680