Terveellisempään ruokavalioon liittyy parempaan sydän- ja verisuoniterveyteen viittaavia aineenvaihduntatuotteiden pitoisuuksia veressä jo kouluiässä, osoittaa tuore Itä-Suomen yliopiston tutkimus. Käynnissä olevaan Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimukseen liittyvät tulokset julkaistiin arvostetussa European Journal of Nutrition -lehdessä.
Erityisesti suuremmat veren tyydyttyneiden rasvahappojen pitoisuudet on aiemmin liitetty suurempaan sydän- ja verisuonitautien riskiin aikuisilla. Riskiin vaikuttaa myös veren lipoproteiinihiukkasten koko. Esimerkiksi suurista VLDL-hiukkasista on havaittu muodostuvan pieniä LDL-hiukkasia, jotka ovat haitallisia sydän- ja verisuoniterveydelle.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa ruokavalion parempi kokonaislaatu, etenkin runsaampi kasvirasvojen sekä runsaskuituisten viljatuotteiden käyttö, näkyi lapsilla suurempana seerumin monityydyttymättömien rasvahappojen osuutena suhteessa kertatyydyttymättömiin ja tyydyttyneisiin rasvahappoihin. Lapsilla, jotka söivät runsaammin kalaa, oli puolestaan suuremmat seerumin omega-3-rasvahappopitoisuudet. Lisäksi ruokavalion parempi kokonaislaatu, erityisesti runsaampi kasvirasvojen käyttö ja vähäisempi sokeripitoisten tuotteiden käyttö, oli yhteydessä pienempään seerumin VLDL-hiukkasten kokoon.
– Mielenkiintoista tuloksissamme oli, että veren rasvahappojen lisäksi terveellisempi ruokavalio heijastui matalampiin seerumin alaniinin, glysiinin ja histidiinin pitoisuuksiin. Esimerkiksi seerumin alaniinin suurempi pitoisuus on joissakin tutkimuksissa yhdistetty suurempaan sepelvaltimotaudin riskiin aikuisilla, kertoo väitöskirjatutkija Suvi Laamanen Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksiköstä.
Metabolomiikkatutkimus tuottaa uutta tietoa elintapojen ja sairauksien välisistä yhteyksistä
Aiempia tutkimuksia ruokavalion ja elimistön aineenvaihduntatuotteiden välisistä yhteyksistä lapsilla on vähän. Nyt julkaistu tutkimus osoittaa, että ruokavaliolla on yhteyksiä useisiin verestä mitattuihin aineenvaihduntatuotteisiin jo lapsuusiässä. Ruokavalion laadulla saattaa siis olla merkitystä sairauksien kehittymisessä lapsuudesta alkaen. Elimistön aineenvaihduntatuotteita mittaavilla metabolomiikan menetelmillä voidaankin tuottaa uutta tietoa ruokavalion ja elämäntapasairauksien välisistä varhaisista mekanismeista.
PANIC-tutkimus selvittää lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia
Tutkimus käsitti 403 iältään 6–8-vuotiasta lasta, jotka osallistuivat Lasten liikunta ja ravitsemus (Physical Activity and Nutrition in Children, PANIC) -tutkimukseen. PANIC-tutkimus on vuonna 2007 alkanut pitkäkestoinen elämäntapainterventiotutkimus, joka tuottaa uutta tietoa lasten ja nuorten elintavoista, terveydestä ja hyvinvoinnista.
Tutkittavien ruoankäyttöä mitattiin neljän päivän ruokapäiväkirjoilla ja elimistön aineenvaihduntatuotteiden pitoisuuksia mitattiin verinäytteistä NMR-spektroskopialla. Ruokavalion laatua arvioitiin suomalaisille lapsille kehitetyllä laskurilla, joka huomioi kasvisten, marjojen ja hedelmien, kasviöljypohjaisten rasvojen, rasvattoman maidon, kalan sekä sokeripitoisten tuotteiden käytön. PANIC-tutkimuksen 16 vuoden seurantamittaukset alkavat tammikuussa 2024, jolloin osallistujat ovat nuoria aikuisia.
Lisätietoja
Suvi Laamanen, väitöskirjatutkija, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/suvi.laamanen/
Tutkimusartikkeli:
Laamanen SE, Eloranta AM, Haapala EA, Sallinen T, Schwab U, Lakka TA. Associations of diet quality and food consumption with serum biomarkers for lipid and amino acid metabolism in Finnish children: the PANIC study. Eur J Nutr. doi:10.1007/s00394-023-03293-8
