Kaivoslaki, paikallisten asukkaiden sananvalta ja demokratian toteutuminen päätöksenteossa ovat herättäneet keskustelua Heinäveden kaivoshankkeen yhteydessä. Tulevana kesänä Saimaan alueen seurantaloilla kiertää fiktiivinen kyläkokous, jonka rakentamisessa taide ja tutkimus ovat tehneet tiivistä yhteistyötä.
– Saimaan Teatterin kesäkiertueella mukanaolo on minulle tutkijana kiinnostava mahdollisuus, yliopistonlehtori Sanna Ryynänen iloitsee. Hän on yhteiskuntatieteilijänä tuonut osaamisensa 15 paikkakunnalla kiertävään kesäteatteriesitykseen, joka tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen.
– Sosiaalipedagogiikkaan erikoistuneena yhteiskuntatieteilijänä kiinnostavaa on, millä tavalla esityksen teema, demokratia, ja sen käsittely Heinäveden kaivoshankkeen kautta otetaan esityspaikkakunnilla vastaan.
Saimaan Teatteri on vuodesta 2014 toiminut, nuorista näyttämätaiteen ammattilaisista koostuva kiertueteatteri, joka kiertää laivalla Saimaata esiintyen vanhoissa seurantaloissa.
Ryynänen on ollut jo pidempään kiinnostunut teatterin roolista ja mahdollisuuksista yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä. Hän on mukana esimerkiksi kolmen yhteiskuntatieteilijän sekä kolmen tanssi- ja teatteritaiteilijan muodostamassa Puhekupla-kollektiivissa, joka on järjestänyt maahanmuuttoaiheisia keskustelutilaisuuksia muun muassa helsinkiläisissä lähiöbaareissa.
– Olemme käsitelleet tilaisuuksissa kulttuurien ja ihmisten kohtaamiseen liittyviä kysymyksiä osallistavan taiteen keinoin.
Tällaiseen tilaisuuteen myös Saimaan Demokraattinen Tasavalta -esityksen ohjaaja, Joensuun kaupunginteatterissa tammikuussa 2020 työt aloittava Piia Peltola osallistui omassa helsinkiläisessä lähikuppilassaan.
– Minua alkoi kiinnostaa, mitä tällainen lähestymistapa voisi antaa Saimaan Teatterille. Teemme esityksiä kaikkia puhuttavista aiheista yleisöille, joiden elämäntilanteet ovat erilaisia kuin meillä. Meillä onkin tarve keskusteluyhteyden synnyttämiseen ja ylläpitämiseen yleisön kanssa.
Ajattelun ja keskustelun herättäjä
Ryynänen on ollut mukana esityksen työstämisessä alusta saakka. Hänen tutkimuksellisen osaamisensa avulla teatterintekijät ovat päässeet syvemmälle esityksen aihepiiriin ja oppineet erilaisia tiedonhankinnan menetelmiä. Teemaa on työstetty erilaisissa työryhmärooleissa viime talven aikana.
– Pääsimme Sannan ansioista sukeltamaan aiheeseen todella syvälle. Sannan kautta myös yleisö pääsee uudella tapaa mukaan esitykseen, sillä hän pystyy luomaan kytköksiä esityksen ja yleisön välille, Peltola kiittää.
Peltola toivookin, että esitys haastaisi katsojat ajattelemaan ja keskustelemaan sen sisällöstä. Esityspaikkoina toimivat intiimit seurojentalot avaavat hänen mukaansa monia tilaisuuksia keskustelulle.
– Olemme yleisön omissa tiloissa, mikä luo keskusteluille tasavertaisemman kohtauspinnan kuin tavanomaiset teatteritilat. Lisäksi esiintyjille on luontevaa olla vuorovaikutuksessa yleisön kanssa ennen esitystä ja sen jälkeen, kun ei ole takahuonetta, mihin piiloutua.
Kuplien rikkojat
Ryynänen itse istuu yleisön joukossa ja seuraa esitysten aikana syntyviä kohtaamisia sekä keskusteluja. Tutkijana hän kokee pääsevänsä erilaisiin tilanteisiin ja toisenlaiseen vuorovaikutukseen kuin perinteisessä tutkijantyössä.
– Jo Puhekupla-konsepti on osoittanut, että moninäkökulmaiset jutut ovat valtavan opettavaisia. Yhteiskuntatieteilijöinä ja taiteilijoina katsomme maailmaa omien koulutustemme ja konventioidemme näkövinkkelistä. Meille muodostuu näin tietynlainen tapa katsoa maailmaa, ja kuvittelemme sen olevan jollakin tavalla avaran ja leveän. Olenkin eri produktioissa oppinut, että tarvitsemme myös toisinkatsomista puolin ja toisin.
Ryynänen odottaakin tulevalta kesältä antoisia keskusteluja.
– Tutkimuksen teossa on monesti selkeät roolit ja valmiiksi määritellyt asemat, esimerkiksi haastattelija ja haastateltava. Kun tutkijana menen baareihin tai seilaan laivalla teatteriryhmän mukana pieneltä paikkakunnalta toiselle, asetelmat ovat erilaisia ja oma rooli epämääräisempi. Joskus se on haastavampaa, mutta useimmiten paljon antoisampaa.
Saimaan Teatteri pyrkii omalta osaltaan puhkaisemaan helsinkiläisen taidekuplan ja astumaan ulos siitä. Altistamalla tekemisensä aidolle vuorovaikutukselle Saimaan alueen paikallisten yleisöjen kanssa ryhmä määrittelee tekevänsä uutta kansanteatteria.
– Saimaan teatterin tekijöiden elämäntilanteet ovat erilaisia kuin yleisöllä keskimäärin. Haluammekin taiteen keinoin kutsua ihmisiä ajattelemaan, muodostamaan omia näkemyksiä ja keskustelemaan esityksestä myös muiden kuin oman ystävän tai perheen kanssa sekä saada aikaan muun muassa luokka-, koulutus- ja sosiaaliset rajat ylittävää dialogia, Peltola sanoo.
Ja koska tuotannossa on mukana myös tutkija, on tieteentekeminen projektissa vahvasti mukana.
– Tarkastelen etnografisella otteella demokratian piirteitä niin työryhmän työskentelyssä, yleisösuhteessa kuin yleisön omissa todellisuuksissa. Kirjallisissa ulostuloissa käsitellään muun muassa teatterin mahdollistamia kohtaamisia ja sen yhteiskunnallista roolia, Ryynänen toteaa.
Saimaan Demokraattinen Tasavalta – Saimaan aalloilla seilaava kyläkokous -esitys käynnistyy 24. kesäkuuta Juvalta. Ennakkoesitys on Helsingissä Tapanilan seurantalolla 19. kesäkuuta. Kuopiossa esitys nähdään 29. kesäkuuta Rytkyn seurantalolla.
Lisää Saimaan Teatterista http://saimaanteatteri.fi/
