Itä-Suomen yliopisto kartoitti Metsämiesten Säätiön rahoittamassa selvityshankkeessa metsäalan korkeakoulutuksen pullonkauloja ja etsi ratkaisuja koulutuksen tehostamiseksi.
Metsäalan korkeakoulutusta järjestävillä ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla on ollut monenlaista koulutuksellista ja TKI-yhteistyötä toistensa sekä työnantajien kanssa. Koulutuksellisen yhteistyön laajentamiselle ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä koulutuksen laadun ja tehokkuuden parantamiseksi on tarvetta ja tahtoa. Myös AMK-metsätalousinsinööri- ja metsätieteiden kandidaatin koulutuksen integroiminen nähtiin mahdollisuutena tehostaa koulutusta.
Työelämäyhteistyöllä on keskeinen rooli koulutuksen työelämävastaavuuden kehittämisessä, sekä opiskelijoiden kiinnittymisessä metsäalaan. Työnantajat rekrytoivat metsätoimihenkilötehtäviin suoritetusta tutkinnosta riippumatta ammattikorkea- ja yliopistokoulutuksen saaneita ”hyviä tyyppejä”, joilla on vahva ammatillinen perusosaaminen, sekä hyvät sosiaaliset ja johtamistaidot. Sekä AMK-metsätalousinsinöörien, että metsätieteiden maistereiden koulutuksessa tulee kiinnittää huomiota havaittuihin osaamispuutteisiin: sosiaaliset taidot, perusammattiosaaminen sekä johtamis-, puukauppa- ja digitaidot. Lisäksi on huolehdittava, että jatkossakin ikäluokkansa parhaat nuoret ovat kiinnostuneita metsäalasta ja lähtevät sitä opiskelemaan.
Tutkijakouluttautumisen suosioon vaikuttavat olennaisesti koulutusajan toimeentulon varmuus ja näkymä tulevasta tohtorin työurasta. Riittävän koulutusaikaisen rahoituksen järjestäminen ja tohtoreiden työelämäkelpoisuuden osoittaminen työnantajille ovat avainasioita tutkijakoulutuksen kehittämisessä. Tutkijakoulutus tulisi ottaa mukaan työelämäyhteistyöhön koulutuksen työelämävastaavuuden lisäämiseksi. Maisteriopintovaiheessa on tärkeää saada sekä käytännön että tieteellinen pohja tohtoriopintoja varten.
Perustuen tehtyyn selvityshankkeeseen laadittiin seitsemän kohdan toimenpideohjelma metsäalan korkeakoulutuksen laadun ja tehokkuuden edistämiseksi.
Toimenpideohjelman pääkohdat ovat:
1) Koulutuksen tehostaminen osaamisvajausten täyttämiseksi,
2) Koulutusyhteistyön lisääminen ja systematisointi oppilaitosten välillä Suomessa,
3) Oppilaitosten kansainvälisen yhteistyön lisääminen,
4) Yhteistyön systematisointi ja laajentaminen oppilaitosten ja työelämän välillä,
5) Metsäalasta viestinnän terävöittäminen nuorille kohdennettuna,
6) Tohtorikoulutuksen tehostaminen sekä
7) Koulutuksen työnjaon ja uuden koulutusmallin kehittäminen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä.
Tavoitteena on oltava, että laaja-alainen ja syvällinen yhteistyö metsäalan korkeakoulutuksessa on jokaisen oppilaitoksen ja työnantajan arkipäivää vuonna 2030. Metsäalan korkeakoulutuksen on oltava tehokasta, taloudellista ja laadukasta sekä oppilaitosten että yhteiskunnan näkökulmasta.
Selvityshankkeessa kartoitettiin metsäalan työnantajaorganisaatioille sekä korkeakoulutuksen järjestäjille suunnatuin haastatteluin rekrytoitujen metsätoimihenkilöiden osaamistarpeita ja havaittuja osaamispuutteita. Lisäksi hankkeessa kartoitettiin toteutuneita ja tarpeelliseksi nähtyjä kehitystoimenpiteitä metsäalan korkeakoulutuksen tehostamiseksi ja laadun (työelämävastaavuus ja laajemmat yhteiskunnalliset tarpeet) kehittämiseksi yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa koulutuksessa ja TKI-toiminnassa metsäteknologian alalla. Yliopistoilta selvitettiin myös tutkijakoulutuksen haasteita ja ratkaisuja.
Haastatteluihin osallistui viisi metsäalan koulutusta antavaa ammattikorkeakoulua ja kaksi yliopistoa, joissa oli yhteensä 14 vastaajaa, sekä 13 työnantajaorganisaatiota, joissa oli yhteensä 23 vastaajaa. Kaikkiaan vastaajia oli siten 37. Haastattelut tehtiin loka-joulukuussa 2022.
Selvityshanke toteutettiin yhteistyössä Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen sekä suomenkielistä metsäopetusta antavien ammattikorkeakoulujen (Hämeen ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Karelia ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu) kanssa. Hanketta johti professori Kalle Kärhä ja hankesuunnittelijana toimi MMM Eero Forss Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osastolta. Hanketta rahoitti Metsämiesten Säätiö.
Lisätietoja:
Professori Kalle Kärhä, kalle.karha@uef.fi, p. 050 475 4772
