Seitsemän UEF-tutkijaa on aloittanut kolmivuotisissa yliopistotutkijan tehtävissään elo-syyskuussa 2022. Itä-Suomen yliopisto pilotoi uutta rekrytointimallia, jossa UEF-tutkijat valittiin hyvät arviot saaneista akatemiatutkijahakijoista. Yliopisto haluaa näin edistää lahjakkaiden tutkijoiden työuria.
UEF-tutkijat valittiin kesäkuussa 2022 ensimmäistä kertaa niiden tutkijoiden joukosta, jotka saivat akatemiatutkijahakemukselleen hyvän arvioinnin mutta eivät saaneet Suomen Akatemialta rahoitusta hankkeelleen. Yliopisto jatkaa hyvin onnistunutta rekrytointimallia. Myös syksyn 2022 akatemiatutkijahakijoiden joukosta tullaan kesällä 2023 valitsemaan seitsemän UEF-tutkijaa 3-vuotisiin tutkijan tehtäviin. Hyvän arvioinnin (arvosanan 5–6) saaneita tutkijoita, jotka eivät saa rahoitusta Suomen Akatemialta keväällä 2023, kutsutaan hakemaan UEF-tutkijan tehtäviin. Edellytyksenä on, että akatemiatutkijahanketta on haettu Itä-Suomen yliopistoon.
UEF-tutkijatehtävissä aloittivat tänä syksynä Kateryna Holzer oikeustieteiden laitokselta, Lukas Kohl ympäristö- ja biotieteiden laitokselta, Mikael Turunen sovelletun fysiikan laitokselta, Aija Lulle Karjalan tutkimuslaitoksesta, Tatu Pantsar farmasian laitokselta sekä Redouane Aherrahrou ja Jenni Küblbeck A.I. Virtanen -instituutista.
Kateryna Holzerin tutkimushanke RECOSTA (Regulatory Cooperation on Carbon Standards) suuntautuu hiilidioksidipäästöjen rajoittamisen kansainväliseen sääntelyyn. Tällä hetkellä eri valtioilla on erilaisia standardeja hiilidioksidipäästöihin, ja sääntelyn yhtenäistämiseksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Holzerin tutkimuksen tavoitteena on luoda yhteisiä sääntöjä päästöjen standardien asettamiseen, hiilijalanjäljen mittaamiseen ja sertifiointiin.
Lukas Kohlin tutkimuskentässä risteävät mikrobiologia, orgaaninen geokemia ja biogeokemia. Hän tutkii ihmisen vaikutusta luonnon biogeokemialliseen kiertokulkuun sekä metaanikiertoa boreaalisissa metsissä, erityisesti puiden roolia siinä.
– Hakuprosessi oli jouheva, sillä se ei vaatinut meiltä tutkijoilta valtavasti lisätyötä – tässä vaiheessa uraa hakemuksia tulee joka tapauksessa kirjoitettua ihan tarpeeksi. Tuntuu myös hyvältä, että yliopisto käyttää uransa alkupäässä olevien UEF-tutkijoiden palkkaukseen strategista rahoitustaan, Kohl toteaa.
Mikael Turusen tutkimus keskittyy varhaiseen nivelrikkoon liittyvien, etenkin rustonalaisen luun, muutosten kattavaan karakterisointiin. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää nivelrikon syntyyn ja varhaiseen kehittymiseen liittyviä mekanismeja, joiden ymmärtäminen on avainasemassa kehitettäessä nivelrikkoa ehkäiseviä tai hidastavia hoitoja.
– UEF-tutkijan tehtävä tarjoaa tärkeän mahdollisuuden jatkaa omaa tutkimustaan ja kehittyä tutkimuksen johtajana. Tärkeintä on, että se mahdollistaa tutkimusrahoituksen hakemisen entistä monipuolisemmista lähteistä, Turunen muistuttaa.
Aija Lulle tutkii lasten ja perheiden liikkuvuutta itäisessä ja pohjoisessa Euroopassa.
Tatu Pantsarin tutkimus liittyy lääkekehityksessä siihen, miten vesimolekyylejä voidaan hyödyntää kehitettäessä uusia kinaasiestäjälääkeainemolekyylejä, jotka ovat ominaisuuksiltaan parempia. Lisäksi Pantsar tutkii vesimolekyylien vaikutusta lääkeaineresistenssin synnyssä tiettyjen kinaasiestäjä-syöpälääkkeiden kohdalla. Tutkimustulokset voivat tulevaisuudessa auttaa oikeiden lääkehoitojen valitsemisessa eri syöpäpotilaille ja siten tehostaa syöpälääkehoitoja.
– Olen innoissani siitä, että Itä-Suomen yliopisto näkee tutkimuksessani ison potentiaalin, ja UEF-tutkijan rahoitus antaa hyvän pohjan lisärahoituksen hankkimiselle oman tutkimusryhmäni perustamista varten, Pantsar sanoo.
Redouane Aherrahroun tutkimus kohdistuu ateroskleroosin aiheuttamaan sepelvaltimotautiin, joka on maailman johtava kuolinsyy. Verisuonen seinämän sileät lihassolut ovat yksi tärkeimmistä solutyypeistä, joilla on tärkeä rooli ateroskleroottisten plakkien stabiilisuudessa. Aherrahrou pyrkii kattavasti tutkimaan geneettisten varianttien solu- ja molekyylivaikutuksia sileiden lihassolujen toimintaan ja siten plakin stabiilisuuteen sepelvaltimotaudin riskin pienentämiseksi.
Jenni Küblbeck tutkii ihmisen energia-aineenvaihdunnan säätelytekijöiden toiminnan muutoksia ympäristön kemikaalien vaikutuksesta solumalleissa ja näiden muutosten merkitystä jatkuvasti yleistyvissä sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöissä.
– Olen erittäin kiitollinen UEF-tutkijarahoituksen mahdollisuudesta ja yleisesti yliopiston tuesta. Valintaprosessi oli erittäin sujuva ja nopea, vaikka tilanne oli kaikille uusi. Ensimmäinen kuukausi UEF-tutkijana on ollut kiireinen, mutta hyvällä tavalla, ja tästä sitten innolla eteenpäin, Küblbeck iloitsee.
Yliopiston tutkimusrahoituksen koordinaattorit auttavat syksyllä 2022 akatemiatutkijahakijoita hakemusvalmistelussa:
Filosofinen tiedekunta: Milena Fayt, milena.fayt(at)uef.fi
Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta: Ulla Karhunen, ulla.karhunen(at)uef.fi ja Riitta Tegelberg, riitta.tegelberg(at)uef.fi
Terveystieteiden tiedekunta: Maria Rikala, maria.rikala(at)uef.fi ja Maria Pikkarainen, maria.pikkarainen(at)uef.fi
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta: Katri Kostiainen katri.kostiainen(at)uef.fi ja Saija Miina, saija.miina(at)uef.fi
Lisätietoja UEF-tutkijan tehtävistä: Anu Liikanen, anu.liikanen@uef.fi