Selkäydinstimulaatio on tehokas ja turvallinen hoito selkäleikkauksen jälkeisessä pitkäkestoisessa vaikeassa alaraajaan säteilevässä hermokivussa, osoitti lääketieteen lisensiaatti Mette Nissenin väitöskirjatutkimus. Oikea potilasvalinta on kuitenkin tärkeää hoidon onnistumisen kannalta.
Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin selkäydinstimulaation pitkäaikaistuloksia selkäleikkauksen jälkeisen vaikean ja pitkäkestoisen alaraajaan säteilevän hermojuurikivun hoidossa. Selkäydinstimulaatiossa annetaan ihon alle asennettavalla laitteistolla heikkoja sähköimpulsseja selkäytimen takajuosteeseen ja pyritään muokkaamaan kipusignaalin kulkua aivoihin.
Hoidon pitkäaikaistulosta mitattiin sillä, jatkoivatko potilaat laitteen käyttöä koko seuranta-ajan ja pystyivätkö he vähentämään vahvojen opioidilääkkeiden käyttöä kivun hoidossa. Potilaiden tyytyväisyys hoitoon mitattiin postikyselyllä seurannan lopussa. Hoidon turvallisuutta mitattiin aiheutuneiden haittavaikutusten määrällä. Lisäksi tutkittiin, vaikuttaako samanaikainen gabapentinoidien tai muiden hermokipulääkkeiden käyttö hoitotulokseen. Tutkimus käsitti yhteensä 224 potilasta, joille oli asennettu joko väliaikainen tai pysyvä selkäydinstimulaattori Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuosina 1996—2014. Seuranta-aika potilailla oli keskimäärin kuusi vuotta.
Tulosten mukaan viikon kokeilujakson jälkeen 78 prosentille potilaista asennettiin pysyvä selkäydinstimulaattori. Keskimäärin kuuden vuoden seurannan aikana laite poistettiin 19 prosentilta riittämättömän kivunlievityksen vuoksi ja kuudelta prosentilta muista syistä. Potilaista 74 prosenttia jatkoi stimulaatiohoitoa seurannan loppuun saakka. Heistä 47 prosenttia palautti kyselylomakkeen, ja vastanneista 69 prosenttia ilmoitti kiputilan olennaisesti tai kokonaan parantuneen. Elektrodin korjausleikkaus puutteellisen kivunlievityksen vuoksi tehtiin 22 potilaalle.
Selkäydinstimulaation epäonnistumisriski oli suurin potilailla, joilla oli käytössä suuri annos opioidia. Raja-arvona epäonnistumiselle oli annos, joka vastaa 35 milligrammaa morfiinia vuorokaudessa. Opioidien käytön lopetti kokonaan lähes joka neljäs niistä potilaista, jotka käyttivät selkäydinstimulaattoria kahden seurantavuoden ajan, muttei yksikään potilaista, joilta laite poistettiin tai sitä jouduttiin korjaamaan puutteellisen kivunlievityksen vuoksi.
Gabapentinoidien käyttöön liittyi huomattavasti pienempi riski stimulaattorin poistoon ja suurempi mahdollisuus opioidiannoksen vähentämiseen yli 20 prosentin verran. Gabapentinoidien hyödyt selkäydinstimulaation liitännäishoitona tulisi kuitenkin varmentaa satunnaistetulla kontrolloidulla tutkimusasetelmalla.
Lääketieteen lisensiaatti Mette Nissenin kliinisen lääketieteen alan väitöskirja Long-term outcome of spinal cord stimulation in failed back surgery syndrome tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Maarten Moens Brysselin yliopistollisesta sairaalasta ja kustoksena dosentti Mikael von und zu Fraunberg Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa 11.6.2021 klo 12 alkaen. Tilaisuus on englanninkielinen.