Pohjois-Karjalan Venäjä-osaamispolun tilaa selvittävässä raportissa kannustetaan etsimään uusia keinoja venäjän opiskelun lisäämiseksi. Lähtökohdat kehittämiseen ovat maakunnassa erinomaiset, sillä venäjän opetusta tarjotaan kaikilla koulutusasteilla esiopetuksesta yliopistokoulutukseen.
– Pohjois-Karjalassa on myös tiivis Venäjä-osaajien toimijaverkosto, jossa on mukana maakuntaliitto, koulutusorganisaatioita, elinkeinoelämän kehittämisorganisaatioita sekä yrityksiä ja kolmannen sektorin toimijoita. Tämä verkosto tekee tiivistä yhteistyötä Venäjä-osaamisen kehittämiseksi, toteaa koulutusjohtaja Sanna Iskanius koulutus- ja kehittämispalvelu Aducatesta.
Maakunnan Venäjä-osaamisen nykytilaa selvitettiin Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tilaamassa ja Aducaten toteuttamassa hankkeessa. Juuri julkaistuun selvitykseen on haastateltu myös paikallisia ja valtakunnallisesti toimivia yrityksiä niiden Venäjä-osaamisen tarpeista ja näkemyksistä.
Koulut yhteistyöhön etäopetuksen kehittämisessä
Selvityksessä esitetään useita keinoja venäjän opiskelun motivoimiseksi. Tällaisia ovat muun muassa yritysvierailut ja yritysten tekemät oppilaitosvierailut. Venäjän rajan läheisyys luo hyvät mahdollisuudet myös ystävyyskoulutoiminnan sekä kouluvierailujen ja opettajavaihdon kehittämiseen. Keskeistä on, että venäjän kielen opetusta on tarjolla halukkaille ja opiskelua on mahdollista jatkaa myös koulutusasteelta toiselle siirryttäessä.
– Kouluissa ja kunnissa voitaisiin miettiä venäjän kielen opintojen toteuttamista verkostomaisesti. Koronan myötä valmiudet etäopetukseen ja -opiskeluun ovat kehittyneet, joten etäopetus on hyvä mahdollisuus lisätä venäjän opiskelua.
Selvityksen mukaan venäläiset maahanmuuttajat ovat tärkeä Venäjä-osaamisen voimavara. Heidän venäjän kielen taitonsa säilymistä tulee tukea jo päiväkodeissa. Tässä tarvitaan aktiivista tiedotusta ja neuvontaa. Lisäksi on varmistettava, että suomi toisena kielenä -opetusta on riittävästi tarjolla, jotta venäjänkieliset maahanmuuttajat saavat riittävästi Suomi-osaamista.
Yritykset entistä tiiviimmin mukaan
Selvityksen mukaan talouselämä tarvitsee monipuolisia osaajia, jotka pystyvät toimimaan yhdessä venäläisten asiakkaiden, työntekijöiden ja viranomaisten kanssa. Yrityshaastatteluissa ilmeni, että teknisen tai kaupallisen asiantuntemuksen lisäksi on tarvetta ”Venäjä-työkalupakille”, joka koostuu riittävästä kielitaidosta, maantuntemuksesta sekä venäläisen liike-elämän, yhteiskunnan ja toimintatapojen ymmärryksestä.
– Tulevaisuudessa on tärkeää, että pystymme kasvattamaan Venäjä-osaamispolkua yhdessä yritysten kanssa, Iskanius sanoo.
Itä-Suomen yliopisto kouluttaa monipuolisesti eri alojen Venäjä-osaajia liike-elämän ja muun yhteiskunnan tarpeisiin. Eri oppiaineissa on kiinnostusta ja valmiuksia työelämälähtöisen yritysyhteistyön lisäämiseen esimerkiksi opinnäytetyöyhteistyössä, harjoitteluissa ja täydennyskoulutuksessa.
– Suomalaisten kiinnostus Venäjää kohtaan on jossain määrin suhdanneherkkää, ja joissain oppiaineissa koetaankin ristipaineita kustannuskysymysten sekä opetuksen ja tutkimuksen vaatiman strategisen pitkäjänteisyyden välissä, tuntiopettaja Janne Häyrinen Itä-Suomen yliopistosta sanoo.
Maakunnan korkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset ovat mukana useissa Venäjään liittyvissä hankkeissa. Ne tarjoavat opiskelijoilleen myös venäjän kielen opetusta ja mahdollisuuksia opiskella joitakin jaksoja Venäjällä tai yhteistyössä venäläisen oppilaitoksen kanssa. Maakunnan sijainti antaa hyvät edellytykset tällaisten verkostojen vahvistamiseen ja laajentamiseen.
Raportti:
Janne Häyrinen, Nina Havumetsä, Sanna Iskanius. Venäjä osaamispolku -hanke. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (2020). https://studentuef.sharepoint.com/:b:/s/www-documents/ESGLzpGLTz9Ovh6WcOA_-dsBzTA3PY-0kXuu5T7RGeMEpg?e=iNi1tQ
Lisätietoja:
Koulutusjohtaja Sanna Iskanius, puh. 050 382 3801, sanna.iskanius(at)uef.fi
Tuntiopettaja Janne Häyrinen, janne.hayrinen(at)uef.fi
Yliopisto-opettaja Nina Havumetsä, puh. 050 304 8098, nina.havumetsa(at)uef.fi