Tuoreessa selvityksessä ehdotetaan vesihuollon riskien vähentämiseksi tarkennuksia vesihuollon lainsäädäntöön, valvontaan ja käytäntöihin. Erityisen tärkeää olisi täsmentää vesihuollon häiriötilannesuunnittelun vaatimuksia. Maa- ja metsätalousministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä Huoltovarmuuskeskuksen tilaaman selvityksen ovat tehneet professori Antti Belinskij Itä-Suomen yliopistosta ja entinen Porvoon vesilaitoksen johtaja, diplomi-insinööri Risto Saarinen.
Selvityshenkilöt arvioivat häiriötilanteita sekä vesihuolto- että terveydensuojelulainsäädännön näkökulmista. Esimerkkitapauksina raportissa käsitellään viime vuosina Nousiaisissa, Porvoossa ja Äänekoskella tapahtuneita vesihuollon häiriöitä.
Selvityshenkilöt korostavat, että häiriötilanteessa on syytä varautua aina pahimpaan vaihtoehtoon sekä kiinnittää erityistä huomiota tilannekuvan varmistamiseen ja kriisiviestintään.
– Vesihuollon vakavat häiriötilanteet ovat tyypillisesti epäonnisten yhteensattumien summia, toteavat Belinskij ja Saarinen.
Häiriötilanteita ei voida välttää kokonaan, mutta vesihuollon riskejä voidaan ja pitää jatkossa vähentää hyvän jatkuvuudenhallinnan ja häiriötilanteisiin varautumisen avulla.
Vesihuolto on osa yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria. Sen mahdollisimman häiriötön toimivuus on olennaista niin väestön kuin elinkeinoelämän toimintojen turvaamisessa kaikissa olosuhteissa.
Etukäteissuunnittelua parannettava
Vesihuoltolaitosten ja muiden vesihuollon toimijoiden häiriötilannesuunnitelmissa on selvityksen mukaan nykyisin puutteita. Suunnitelmat eivät ole aina riittävän yksityiskohtaisia tai kattavia, eivätkä siksi ohjaa toimintaa tarpeeksi hyvin. Esimerkiksi avainhenkilöiden yhteystiedot eivät ole suunnitelmissa välttämättä ajan tasalla. Myös harjoittelu häiriötilanteita varten on vähäistä.
Vesihuoltolainsäädännössä olisi selvitysmiesten mukaan hyvä säätää nykyistä tarkemmin häiriötilannesuunnitelman sisällöstä. Riskien arviointia ja häiriötilanteiden suunnittelua olisi lisäksi pystyttävä seuraamaan nykyistä tehokkaammin. Vesihuollon häiriöihin varautumista pitäisi parantaa myös lisäämällä terveydensuojeluviranomaisten, ELY-keskusten ja vesihuoltolaitosten yhteistyötä.
Etukäteissuunnittelun merkitystä lisää se, että erilaiset häiriötilanteet voivat lisääntyä lähivuosina vesihuoltoverkostojen ikääntymisen ja niiden riittämättömän saneerauksen takia. Kunnossapidon edistämiseksi on syytä kehittää myös vesihuoltolaitosten taloudenpitoa ja sen valvontaa sekä turvata laitoksille niiden tehtävien kannalta riittävät henkilöstö- ja osaamisresurssit.
Lisätietoja: Ympäristöoikeuden professori Antti Belinskij, p. 046 920 9189
Selvitys vesihuollon häiriötilanteista -raportti
Maa- ja metsätalousministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön tiedote