Kasvatus ja koulutus ovat täynnä haastamista kaipaavia kulttuurisia käsityksiä, sanoo Itä-Suomen yliopiston sosiologian professori Sirpa Lappalainen.
Kasvatuksen ja koulutuksen itsestäänselvyyksiä tulee purkaa
Elokuun alussa sosiologian professorina aloittanut Sirpa Lappalainen on tutkimuksissaan tarkastellut erilaisia kasvatuksen ja koulutuksen sosiaalisia ja kulttuurisia prosesseja eri koulutusasteilla. Kaikille tutkimuksille yhteistä on ollut kiinnostus kasvatukseen ja koulutukseen liittyviin tasa- ja eriarvoisuuden kysymyksiin. Väitöstutkimuksessaan hän tutki esiopetuksen arkea suomalaisuuden näkökulmasta, erityisesti sitä, miten esiopetuksessa kohdataan lapset, joilla ei ole ylisukupolvisia juuria Suomeen.
– Esimerkiksi uskonnon tai etnisen taustan perusteella saatettiin tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä siitä, miten perheet suhtautuvat eri asioihin. Ihmisissä on useita puolia ja meidän tulisi varoa sellaista edustuksellisuuden ajatusta, jossa ihminen nähdään ensisijaisesti ryhmänsä edustajana. Esimerkiksi valtaosa suomalaisista kuuluu edelleen luterilaiseen kirkkoon. Ymmärrämme kuitenkin, että heidän suhteensa kirkkoon instituutiona vaihtelee, ja se raamittaa heidän arkeaan hyvin eri tavoin. Tätä ei välttämättä edelleenkään muisteta, kun tehdään päätelmiä vaikkapa muihin uskonnollisiin yhteisöihin kuuluvista.
Yleissivistävien opintojen arvostusta ammatillisessa koulutuksessa tulisi kasvattaa
Sinnikkäitä, tasa-arvon kannalta ongelmallisia kulttuurisia käsityksiä on myös ammatillisessa koulutuksessa. Sote-alalla opiskelleita nuoria tutkiessaan Lappalainen havaitsi, että työharjoittelussa pärjäsivät parhaiten ne, jotka menestyivät myös yleissivistävissä aineissa ja kirjallisissa töissä. Havainnot mursivat perinteistä ajattelua siitä, että olemme oppijoina joko kädentaitajia tai pärjäämme kirjallisissa töissä.
– Kun nuorten ymmärrys itsestään kädentaitajana murtui, se oli heille kova paikka. Meidän ei pitäisi ajatella näin dikotomisesti ja poissulkevasti. Peräänkuuluttaisinkin ammatillisessa koulutuksessa kunnianpalautusta yleissivistäville opinnoille. Niitä ei tulisi nähdä toisarvoisina, koska jos näin tehdään, voidaan tulla sulkeneeksi nuorilta ovia esimerkiksi yhteiskunnalliseen osallisuuteen.
Käynnistymässä oleva tutkimus selvittää, millaista ihanneopiskelijan kuvaa yliopistot rakentavat
Lappalainen on aloittamassa tutkimushanketta, jossa yliopistoa tarkastellaan niiden opiskelijoiden näkökulmasta, jotka eivät vastaa oletusta valkoisesta, valtaväestöön kuuluvasta, keskiluokkaisesta, ruumiiltaan ja mieleltään kyvykkäästä nuoresta.
– Tavoitteena on tutkia, miten yliopisto instituutiona kehystää opiskelijoiden tietä akateemiseen työmarkkinakansalaisuuteen.
Parhaillaan tutkimuksessa tarkastellaan yliopistojen strategioita ja koulutuspoliittisia dokumentteja. Tutkijoita kiinnostaa erityisesti se, millaisen kuvan strategiat ja koulutuspoliittiset dokumentit tuottavat yliopistosta, ketä ne kutsuvat ja ketä ottavat huomioon sekä millaisen oletuksen ideaaliopiskelijasta ne sisältävät.
Normatiivisuuksien purku luo tilaa turvalliselle moninaisuudelle
Lappalainen korostaa, että on tärkeää purkaa erilaisia normatiivisuuksia ja luoda tilaa turvalliselle moninaisuudelle. Normatiivisuuksissa on kyse siitä, että esimerkiksi tietyt kyvykkyydet, tiedot ja taidot tai ominaisuudet otetaan itsestäänselvyyksinä ja muu näyttäytyy jollain tapaa ongelmallisena tai suhtautumista vaativana.
Lappalaisen mukaan käsitys nyky-Suomesta tasa-arvon mallimaana usein estää näkemästä paitsi rakenteellista eriarvoisuutta myös erilaisia hienovaraisempia syrjinnän ja ulossulkemisen muotoja, jotka tuntuvat kohteestaan erittäin ikäviltä, rakentavat heidän suhdettaan yhteisöönsä ja ymmärrystä itsestään sekä rajaavat heidän mahdollisuuksiaan.
Sirpa Lappalainen
- Professori, sosiologia, Itä-Suomen yliopisto 1.8.2022 alkaen.
- Yhteiskunnallisen kasvatustutkimuksen dosentti, Helsingin yliopisto, 2009.
- Filosofian tohtori, Helsingin yliopisto, 2006.
Tärkeimmät tehtävät
- Apulaisprofessori, Itä-Suomen yliopisto, 2018–2022.
- Yliopistotutkija, Helsingin yliopisto, 2018–2019.
- Yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, 2014–2018.
- Yliopistotutkija, Helsingin yliopisto, 2013.
- Post doc -tutkija, Helsingin yliopisto, 2007–2013.
Sirpa Lappalaisen painolaatuiset valokuvat:
https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/49347?encoding=UTF-8
https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/49348?encoding=UTF-8
Lisätietoja
Professori Sirpa Lappalainen, puh. 050 572 0271, sirpa.lappalainen(at)uef.fi, UEF Connect