Tuoreen tutkimuksen mukaan skitsofreniaan johtavat neurobiologiset mekanismit poikkeavat naisilla ja miehillä merkittävästi toisistaan. Tulosten valossa myös skitsofrenian hoitoa voisi olla hyödyllistä räätälöidä sukupuolen mukaan. Tutkimuksessa tunnistettiin ensimmäistä kertaa kantasoluteknologian avulla monia skitsofreniaan liittyviä sukupuolisidonnaisia geenejä ja proteiineja ihmisen hermosoluista. Tulokset julkaistiin Nature Communications -lehdessä.
Itä-Suomen yliopiston, Helsingin yliopiston ja Karoliinisen instituutin koordinoimassa tutkimuksessa selvitettiin skitsofreniaan liittyviä geenien ja proteiinien ilmentymisen eroja hermosoluissa identtisillä kaksospareilla, joista toinen sairasti skitsofreniaa, terveillä verrokeilla ja lisäksi sukupuolten välillä. Tutkimuksessa hyödynnettiin kantasoluteknologiaa, jonka avulla tutkittavien ihosoluista valmistetuista monikykyisistä kantasoluista erilaistettiin hermosoluja.
Skitsofrenia puhkeaa tyypillisesti nuorella aikuisiällä. Sairaudelle altistavia geenejä tunnetaan satoja, mutta sairauden puhkeamiseen johtavat neurobiologiset mekanismit tunnetaan huonosti. Nyt julkaistussa tutkimuksessa voitiin tunnistaa hermosoluista juuri skitsofreniaan liittyviä muutoksia vertailemalla perimältään samanlaisia, sairastuneen ja terveen geneettisesti identtisen kaksosen soluja.
Skitsofreniaan sairastuneiden soluissa muutoksia havaittiin erityisesti glykosaminoglykaanin ja aivojen välittäjäaineiden aineenvaihduntaan sekä GABAergisiin synapseihin liittyvillä säätelyreiteillä. Suuri osa skitsofreniaan liittyvistä geeneistä ilmentyi kuitenkin mies- ja naispuolisten potilaiden soluissa eri tavoin.
Tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat siihen, että skitsofrenia kehittyy naisilla ja miehillä osin toisistaan poikkeavien mekanismien kautta, joten sukupuolella voi olla merkitystä myös hoitotavan valinnassa. Sairauteen liittyvien geenien yhteys sukupuoleen voi selittää, miksi skitsofrenian oireet ilmaantuvat juuri nuoruusiässä, jolloin tapahtuu monia sukupuolesta riippuvia geenien ilmentymisen muutoksia.
Kantasoluista johdetut hermosolut vastaavat sikiön soluja raskauden toisella kolmanneksella, joten tulosten perusteella skitsofreniaan liittyvät aivomuutokset voivat olla läsnä ja myös identtiset kaksoset voivat niiden osalta poiketa toisistaan jo varhain sikiöaikana.
Lisätietoja:
Professori Jari Koistinaho, Helsingin yliopisto, Helsinki Institute of Life Science, Neuroscience Center, ja Itä-Suomen yliopisto, A.I. Virtanen -instituutti, jari.koistinaho (a) helsinki.fi, p. 040 3552427
Professori Jari Tiihonen, Itä-Suomen yliopisto, Niuvanniemen sairaala ja Karoliininen instituutti, jari.tiihonen (a) niuva.fi tai jari.tiihonen (a) ki.se, p. 050 3418363
Yliopistotutkija Sarka Lehtonen, Itä-Suomen yliopisto, A.I. Virtanen -instituutti ja Helsingin yliopisto, Helsinki Institute of Life Science, Neuroscience Center, sarka.lehtonen (a) uef.fi
Alkuperäisartikkeli:
Sex-specific transcriptional and proteomic signatures in schizophrenia
Nature Communications (2019), julkaistu 2.9.2019. https://doi.org/10.1038/s41467-019-11797-3
Jari Tiihonen, Marja Koskuvi, Markus Storvik, Ida Hyötyläinen, Yanyan Gao, Katja A. Puttonen, Raisa Giniatullina, Ekaterina Poguzhelskaya, Ilkka Ojansuu, Olli Vaurio, Tyrone D. Cannon, Jouko Lönnqvist, Sebastian Therman, Jaana Suvisaari, Jaakko Kaprio, Lesley Cheng, Andrew F. Hill, Markku Lähteenvuo, Jussi Tohka, Rashid Giniatullin, Šárka Lehtonen, Jari Koistinaho.
