Yksittäisten ammattiryhmien ammattikuntakohtainen osaaminen ei enää riitä sosiaali- ja terveydenhuollon murroksessa, havaittiin Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa COPE-hankkeessa. Nykyiset tutkintoon johtavat koulutukset korostavat usein yksittäisten ammattien erityisosaamista ja myötäilevät sosiaali- ja terveydenhuollon joskus melko tiukkojakin sektorijakoja.
Itä-Suomen yliopistolla loppuvaiheessa olevassa, THL:n koordinoimassa Osaavan työvoiman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon murroksessa (COPE) -hankkeessa on tutkittu sosiaali- ja terveydenhuollon hallintoa, johtamista ja päätöksentekoa sekä alue- ja paikallistasolla että valtionhallinnon tasolla.
Uusia yhteistyön muotoja valtion keskushallinnossa ja ministeriöiden välillä
Sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuu parhaillaan paljon ja nopeita muutoksia. Nämä näkyvät uusina osaamisvaatimuksina sekä alue- ja paikallistason johtamisessa, työntekijöiden ja johtajien välisessä vuorovaikutuksessa, että myös ministeriöiden keskinäisessä yhteistyössä. Eri ministeriöiden, kuten sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, valtiovarainministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön välisen yhteistyön ja osaamisen jakamisen arvioidaan lisääntyvän.
Myös henkilöstön liikkuvuus ja mahdolliset työnkierrot esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtionvarainministeriön välillä nousivat tutkimuksessa esille. Työyhteisöjen moniammatillisuus ja eri ammattiryhmien keskinäinen yhteistyö lisääntyvät.
– Palvelujen yhteensovittaminen ja henkilöstön johtaminen edellyttävät monenlaista uutta osaamista, uusia toimintatapoja sekä asenteiden muutoksia, korostaa ministeriö- ja johtamiskysymyksiä hankkeessa tutkiva professori Vuokko Niiranen.
Uudistuva johtaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa
Sosiaali- ja terveydenhuollon johtaminen on monien erilaisten uudistusten, ja uusien osaamisvaatimusten keskellä. Samaan aikaan sosiaali- ja terveyspalveluissa on huolehdittava toiminnan sujuvuudesta, palveluiden saatavuudesta ja laadusta sekä hyvästä ammatillisesta ja strategisen tason johtamisesta.
COPE-hankkeen tulokset osoittavat, että erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluja yhdistettäessä johtajilta edellytetään uudenlaista, erilaisten ammatillisten näkemysten ja tavoitteiden yhteensovittamista. Yhteistyön johtaminen edellyttää johtajilta kokonaisuuksien hallintaa, oman organisaation sisäisten ja ulkoisten suhteiden ylläpitämistä sekä tarvittaessa myös mahdollisten omien ammatillisten rajojen ylittämistä.
Palvelujen integraatioon ja muutoinkin sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseen liittyvät usein työskentely eri paikoissa, hajautetut, joskus kaukanakin toisistaan olevat työpaikat. Myös useista eri ammattiryhmistä koostuvat, moniammatilliset työyhteisöt ovat yhä tavallisempia. Uudistukset näkyvät myös lähijohtajien työssä, ja esimerkiksi moniammatillisen työryhmän johtaminen edellyttää perinteiseen yhden ammattiryhmän johtamiseen verrattuna erilaisia johtamistaitoja, ja myös sitä, että lähijohtaja tunnistaa eri ammattiryhmien osaamisen ja kykenee tasa-arvoiseen, kaikkia ammattiryhmiä tukevaan johtamiseen.
Työntekijät uudistusten katalysaattoreina ja johtamiskumppaneina
Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden osaaminen ja kokemus asiakasrajapinnalta on tärkeää saada uudistusten voimavaraksi. Aktiivinen muutosta vahvistava työntekijyys, jota kutsutaan myös organisaatiokansalaisuudeksi, edellyttää asenteellisia, rakenteellisia ja toiminnallisia valmiuksia sekä luottamusta. Ne kohdistuvat niin johtajiin ja organisaatioon kuin myös työntekijöihin.
Työntekijöiden sitoutumista uudistuksiin edistävät onnistunut muutosjohtaminen ja aidot vaikuttamismahdollisuudet. Etäjohtamisen arjessa ja yhdistettäessä organisaatioita isoiksi kokonaisuuksiksi työntekijän ja lähijohtajan suhteeseen kohdistuu erityisiä vaatimuksia tuen, vuorovaikutuksen ja osaamisen tunnistamisen sekä jakamisen näkökulmista. Riskinä on, että työntekijät kokevat positiiviset odotukset, kuten autonomian ja aktiivisen vaikuttamisen, kuormittavina. Konkreettisia työntekijöiden aktiivista muutosroolia vahvistavia johtamiskäytäntöjä kaivataan lisää. Myös sosiaali- ja terveysalan perus-, täydennys- ja johtamiskoulutuksissa on tärkeää panostaa geneeriseen, muutosta edistävään osaamiseen.
– Sitä kautta voidaan lisätä johtamisen vastavuoroisuutta ja työntekijöiden aktiivista toimijuutta ja osallisuutta uudistuksissa, toteaa työntekijyyttä ja johtamista COPE-hankkeessa tutkiva ma. professori Sanna Laulainen.
Eettinen perusta sote-ammattiryhmiä yhdistäväksi tekijäksi
COPE-hankkeen päätösseminaari järjestettiin 9. toukokuuta Helsingissä.
– Nyt tarvitaan sote-ammattilaisten vahvaa yhteistyötä ja osaamisen yhdistämistä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa ovat eri ammattikuntien ja myös niiden johtamisen rajat olleet perinteisesti vahvoja ja nyt onkin tärkeää löytää ammatteja yhdistäviä tekijöitä. Sellainen tekijä voisi havaintojemme mukaan olla työskentelyn vahva eettinen perusta, totesi COPE-hankkeen vetäjä, tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammatteja yhdistää vastuu asiakkaan hyvinvoinnista. Asiantuntijan tulee tarkastella eettisiä kysymyksiä laajemmasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta, kuten esimerkiksi sosiaalisten oikeuksien tai kokonaishyvinvoinnin näkökulmasta. Tähän tarvitaan ammattiryhmien yhteistyötä ja sen tueksi yhteistä ja sekä professio- että organisaatiorajat ylittävää koulutusta, niin työntekijä- kuin johtajatasoillekin.
COPE-hanke (Osaavan työvoiman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon murroksessa) on tutkinut kolme vuoden ajan, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoilla on tapahtumassa työn sisällössä, sähköisissä palveluissa ja monikulttuurisuuden haasteissa, sekä valtionohjauksessa ja eri ministeriöiden välisessä yhteistyössä. Näiden vaikutuksia on arvioitu erityisesti suhteessa elinikäiseen oppimiseen ja johtamiseen. Suomen Akatemian ja Strategisen tutkimuksen neuvoston kolmivuotisen tutkimushankkeen koordinoijana on THL, ja hankkeessa ovat THLn lisäksi mukana Itä-Suomen yliopisto, Aalto-yliopisto ja Laurea-ammattikorkeakoulu.
Hankkeen keskeiset suositukset on koottu Päätöksen tueksi -julkaisuksi: Sote-ammattilaisten yhteinen osaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksessa. Se löytyy tästä linkistä
COPE-hankkeen päätösseminaarin tallenteita voi katsoa noin kahden viikon ajan tästä linkistä
Hankkeen verkkosivut ovat osoitteessa www.stncope.fi
Itä-Suomen yliopiston tutkimusryhmä: Professori Vuokko Niiranen, professori (ma.) Sanna Laulainen ja projektitutkija Joakim Zitting. http://www.uef.fi/fi/web/cope
Lisätietoja tutkimuksesta: professori Vuokko Niiranen, vuokko.niiranen(at)uef.fi ja professori (ma.) Sanna Laulainen, sanna.laulainen(at)uef.fi