Master of Philosophy Mehwish Anwerin väitöstutkimus osoitti hiljattain löydetyn SRPX2-proteiinin toimivan aivovamman merkkiaineena. Kyseisen proteiinin pitoisuus plasmassa pienenee aivovamman jälkeen.
Aivovamman aiheuttaa päähän kohdistunut ulkoinen, mekaaninen voima. Usein aivovamma aiheuttaa neurobiologisia, psykologisia ja sosiaalisia haittoja. Soluväliaineen muovautuminen uudelleen aivovamman jälkeen on ratkaisevan tärkeää kudoksen toipumiselle ja aivovamman jälkitilojen, kuten epilepsian ja endokrinologisten häiriöiden ehkäisemiseksi.
SRPX2-proteiini (sushi-repeat containing protein X-linked 2) on äskettäin löydetty, urokinaasi-tyyppisen plasminogeeniaktivaattorin reseptoriin eli uPAR-reseptoriin sitoutuva proteiini. Kyseisen reseptorin toiminta on välttämätöntä solunulkoiselle valkuaisaineiden hajotukselle ja kudosten uudelleenmuovautumiselle aivovamman jälkeen. Tähänastiset tutkimukset osoittavat, että SRPX2 osallistuu hermosoluyhteyksien muovautuvuuteen, kudosten uudelleenmuovautumiseen ja uudisverisuonitukseen sekä lapsuudenaikaiseen kielelliseen kehitykseen. Ihmisen genetiikkatutkimuksissa SRPX2-geenin mutaatioilla on havaittu yhteys lapsuusiän rolandiseen epilepsiaan ja aivojen kehityshäiriöihin. Toistaiseksi ei ole tiedetty, missä aivojen soluissa SRPX2 ilmentyy, miten se vuorovaikuttaa uPAR-reseptorin kanssa tai miten sen ilmentyminen muuttuu aivovamman jälkeen.
Väitöstutkimuksessaan Anwer selvitti SRPX2:n ilmentymistä jyrsijän ja kädellisten aivoissa ja sen erittymistä plasmaan ja aivo-selkäydinnesteeseen. Lisäksi tutkittiin uPAR-järjestelmän geenivirheiden ja aivovamman vaikutusta SRPX2:n ilmentymiseen aivoissa. Tutkimuksessa selvitettiin myös, voiko plasman SRPX2-taso toimia aivovamman biomarkkerina. Tutkimus keskittyi SRPX2:n ilmentymiseen akuutissa ja kroonisessa aivovammassa hypotalamus-aivolisäke-akselilla.
Tulokset osoittavat, että SRPX2-immunoreaktiiviset hermosolut sijaitsevat hypotalamuksen paravetrikulaarisessa, periventrikulaarisessa ja supraoptisessa tumakkeessa sekä hiiren, rotan, apinan että ihmisen aivoissa. Hypotalamisten SRPX2-immunoreaktiivisten hermosolujen viejähaarakkeet kulkevat kohti hypotalamuksen ventraaliosia ja sieltä kaudaalisesti päätyen aivolisäkkeen takalohkoon. Hypotalamuksessa SRPX2-proteiini sijaitsee samoissa hermosoluissa kuin oksitosiini ja vasopressiini. SRPX2-proteiinia löytyy plasmasta sekä rotalla että ihmisellä. Geenivirheet uPAR-järjestelmässä eivät vaikuta SRPX2:n ilmentymiseen hypotalamuksessa. Myöskään aivoruhjemallissa hiirellä SRPX2:n ilmentymisessä ei tapahtunut suurempaa muutosta. Niin sanotun suljetun aivovamman rottamallissa SRPX2:n ilmentyminen vähentyi merkittävästi hypotalamuksessa, mikä oli yhteydessä alhaisiin SRPX2-plasmapitoisuuksiin. Kyseisessä rottamallissa havaittiin myös aivolisäkkeen tilavuuden merkittävä pieneneminen, kasvanut alttius epileptisille kohtauksille ja heikentynyt avaruudellinen oppiminen.
Tutkimuksen perusteella SRPX2-proteiinin ilmentyminen hypotalamuksessa ei riipu uPAR-reseptorista. Käytetyssä rottamallissa matala plasman SRPX2-taso näyttäisi toimivan aivovamman biomarkkerina. Lisäksi aivolisäkkeen takaosan tilavuus näyttäisi samassa eläinmallissa ennustavan aivovamman pitkäaikaisennustetta.
Master of Philosophy Mehwish Anwerin väitöskirja Sushi repeat-containing protein x-linked 2: a novel hypothalamo-pituitary protein in pathophysiology of traumatic brain injury tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 13.3.2020. Vastaväittäjänä toimii professori Leszek Kaczmarek Nencki-instituutista Puolasta ja kustoksena professori Asla Pitkänen Itä-Suomen yliopistosta.
