Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että pitkäaikaistyöttömät kokevat toimintamahdollisuutensa heikommiksi kuin suomalaiset yleensä. Lisäksi pitkäaikaistyöttömien miesten kokemus toimintamahdollisuuksistaan oli tutkimuksen perusteella alhaisempi kuin pitkäaikaistyöttömien naisten. Toimintamahdollisuuksilla viitataan mahdollisuuksiin saavuttaa tärkeitä asioita elämässä, kuten terveyttä ja hyvinvointia.
Sosiaalityön professori Timo Toikon mukaan tutkimuksessa havaittu sukupuolivaihtelu korostaa tarvetta räätälöidyille tukistrategioille.
– Näiden erojen ymmärtäminen on ratkaisevaa, koska se mahdollistaa tehokkaampien, miesten ja naisten erityistarpeet huomioivien, toimenpiteiden kehittämisen pitkäaikaistyöttömien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, Toikko sanoo.
Tutkimuksessa mallinnettiin toimintamahdollisuuksien teoriaa pitkäaikaistyöttömien eli vähintään vuoden ilman työtä olleiden vastaajien keskuudessa, ja testattiin, muuntuvatko resurssit toimintamahdollisuuksiksi erilaisten henkilökohtaisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvienllisten tekijöiden kautta.
Tutkimuksen toteuttivat väitöskirjatutkija Tiina Ahonen, professori Tomi Mäki-Opas ja professori Timo Toikko Itä-Suomen yliopistosta ja professori Antti Kouvo Turun yliopistosta.
Tutkimuksessa havaittiin, että sosiaalisilla ja ympäristöllisillä tekijöillä voi olla keskeinen rooli resurssien muuntamisessa toimintamahdollisuuksiksi.
– Pitkäaikaistyöttömien mahdollisuudet ovat rajalliset, ja heillä resurssit, -eli käytännössä rahojen riittävyys-, muuntuvat mahdollisuuksiksi saavuttaa hyvinvointia ja terveyttä erityisesti lähiympäristön ja sosiaalisten verkostojen kautta, Ahonen korostaa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin pitkäaikaistyöttömien omia kokemuksia resursseista, toimintamahdollisuuksista ja niihin yhteydessä olevista tekijöistä.
– Keskittymällä marginaaliryhmän subjektiivisiin käsityksiin on mahdollista saada hienovaraisempaa ymmärrystä mekanismeista, joiden kautta hyvinvointikokemukset syntyvät. Tulokset osoittavat monimutkaisen vuorovaikutuksen resurssien, toimintamahdollisuuksien ja niihin liittyvien tekijöiden välillä haavoittuvien kansalaisten keskuudessa. Toisaalta tutkimus tuottaa sellaista tietoa näistä mekanismeista, mitä ei olisi mahdollista saavuttaa tyypillisellä väestöaineistolla, professori Antti Kouvo toteaa.
Professori Tomi Mäki-Opas painottaa, että hyvinvointipolitiikan näkökulmasta pitkäaikaistyöttömien toimintamahdollisuuksia tulee edistää.
– Tarvitaan kattavampia työllisyysetuuksia sekä kohdennettuja toimia, joissa kiinnitetään huomiota erityisesti työttömyyden sosiaalisiin ja ympäristöllisiin ulottuvuuksiin, jotta voidaan vastata pitkäaikaistyöttömien eriytyneisiin tarpeisiin. Tällä hetkellä suomalaiset työllisyyspolitiikat ja -toimet saattavat olla liian kapeita ja jättävät huomiotta toimintamahdollisuuksien merkityksen.
Tutkimuksessa käytettiin määrällisiä menetelmiä, kuten ristiintaulukointia, konfirmatorista faktorianalyysiä ja rakenneyhtälömallinnusta poikkileikkausaineiston analysoimiseen (N=511). Vuonna 2016 kootussa aineistossa on mukana 511 20–64-vuotiasta suomalaista pitkäaikaistyötöntä.
Aineisto oli koottu Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa PROMEQ-hankkeessa (Inclusive Promotion of Health and Wellbeing), joka toteutettiin vuosina 2016–2019. Tutkimuksessa käytetty sekundaariaineisto (N=2190) oli otos suomalaisesta väestöstä.
Tutkimusartikkeli:
Ahonen Tiina, Mäki-Opas Tomi, Kouvo Antti & Toikko Timo: Investigating the Capability Approach: How Long-Term Unemployed People in Finland Perceive Their Access to Commodities, Conversion Factors and Capabilities. Social Indicators Research (2025). Doi: https://doi.org/10.1007/s11205-025-03519-8.
