Kananmuna päivässä ei näytä sen enempää ehkäisevän kuin edistävänkään muistihäiriöitä. Se voi kuitenkin olla muuten hyödyksi aivojen toiminnalle, kertovat Itä-Suomen yliopiston ravitsemustutkijat lapsille suunnatussa Frontiers for Young Minds -tiedelehdessä.
Taustalla on väitöskirjatutkija Maija Ylilaurin väitöskirjaan liittyvä tutkimus, jonka tulokset julkaistiin alun perin American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä. – Sain vinkin, että tutkijat voivat tarjota julkaisuistaan juttuja lasten tiedelehteen. Lähetin heille tiivistelmän ja he kiinnostuivat aiheesta, Ylilauri kertoo.
Kouluikäisille suunnattuun Frontiers for Young Minds -lehteen kirjoitetaan alkuperäisestä tieteellisestä artikkelista lapsille ymmärrettävä versio. Kuten oikeassa tiedelehdessä, artikkelin laatu varmistetaan vertaisarvioinnilla, mutta arvioijina toimivat lapset. – Meillä oli 12-vuotias arvioija, joka antoi oikein sympaattista palautetta. Hänen kommenttiensa perusteella esimerkiksi sananvalintoja muokattiin helpommiksi.
Moni kyselee, onko kananmuna hyvä vai huono elintarvike ja pitäisikö sen syömistä jotenkin rajoittaa.
Maija Ylilauri
Väitöskirjatutkija
Muna on mainettaan parempi ravintopaketti
Ylilauri on selvittänyt väitöstutkimuksessaan kananmunan, maidon, lihan ja kalan käytön yhteyttä muistisairauksien riskiin. – Lisäksi on tarkasteltu erikseen esimerkiksi hapatettuja ja hapattamattomia maitotuotteita sekä prosessoitua ja prosessoimatonta lihaa.
Kananmunaan liittyvät tutkimustulokset tuntuivat sopivan konkreettiselta aiheelta lapsille avattavaksi. Ravitsemusterapeutin työssä Ylilauri on havainnut, että kananmunan terveellisyys myös mietityttää monia. – Moni kyselee, onko kananmuna hyvä vai huono elintarvike ja pitäisikö sen syömistä jotenkin rajoittaa sen sisältämän kolesterolin vuoksi. Terveille ei kuitenkaan ole olemassa erityisiä kananmunarajoituksia.
Kananmunan keltuaisessa on runsaasti kolesterolia, mutta se ei useimmilla juurikaan vaikuta veren kolesterolipitoisuuteen. Sen sijaan niin sanottua APOE4-genotyyppiä kantavilla henkilöillä ruokavaliosta ja kananmunista saatava kolesteroli voi nostaa herkemmin veren kolesterolipitoisuutta. Ravitsemussuositusten mukaan valtimotauteja sairastavien ei kannata käyttää enempää kuin 3–4 keltuaista viikossa.
Muna sisältää kuitenkin monia hyviä ravintoaineita, kuten korkealaatuista proteiinia, vitamiineja, hyvälaatuista rasvaa ja koliinia, jonka saannilla Ylilauri ja tutkimusryhmä ovat havainneet yhteyden pienempään dementiariskiin.
Enemmän munia syöneet pärjäsivät testeissä
– Mietit ehkä, mitä tekemistä kananmunalla on muistin kanssa. Se on hyvä kysymys, toteaa Ylilauri apulaisprofessori Jyrki Virtasen taustatuella kirjoittamassaan lasten tiedeartikkelissa.
Muistisairauksiin ei toistaiseksi ole parannuskeinoa, mutta tutkimusten perusteella sairastumisen vaaraa voidaan vähentää muun muassa terveellisellä ruokavaliolla. – Vähemmän tietoa on yksittäisten elintarvikkeiden vaikutuksesta muistiin ja aivojen terveyteen. Kananmunien yhteyttä muistihäiriöihin ei tietääksemme ole kukaan muu ennen tutkinut.
Vastauksia etsittiin Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimuksen aineistosta. Noin 2500 itäsuomalaisen miehen ruokatottumukset, elintavat ja terveydentila selvitettiin tutkimuksen alussa. 30 vuoden seurannan aikana osalle kehittyi muistisairaus.
– Kananmunien käyttö ja kolesterolin saanti ruoasta ei näyttänyt vaikuttavan muistisairauden riskiin tässä tutkimuksessa, ei myöskään niillä miehillä, joilla oli APOE4-genotyyppi. Tässä mielessä munista ei ollut haittaa, muttei hyötyäkään.
Sen sijaan ne miehet, jotka söivät enemmän kananmunia, pärjäsivät hieman paremmin erilaisissa aivojen toimintaa mittaavissa testeissä, joihin he osallistuivat neljän vuoden kuluttua tutkimuksen alkumittauksista. – Munien käyttö saattaisi siis olla eduksi aivojen toiminnalle, mutta asiasta tarvitaan vielä lisää tutkimusta. Tämän tutkimuksen perusteella munia on ainakin turvallista syödä osana terveellistä ruokavaliota.
Paljonko kananmunia sitten uskaltaa syödä? – Tässä aineistossa muna päivässä oli ok. Suuremmista määristä ei voi sanoa, koska tutkimukseen ei juuri osallistunut munien suurkuluttajia, Ylilauri toteaa.
Aivojumppaa tutkijalle
Ylilaurin mukaan tutkimuksen tulkkaaminen lasten kielelle oli virkistävä kokemus.
– Tuntui hauskalta kirjoittaa tutkimuksesta luovemmin vailla tiukkoja kahleita. Tavallisissa tieteellisissä julkaisuissa artikkelit kirjoitetaan valmiin formaatin mukaan, mutta tässä pääsi vähän irrottelemaan.
– Tosin hieman haastavaa oli hahmottaa, millainen sanasto on englanninkielisille lapsille ymmärrettävää, kun englanti ei ole oma äidinkieli. Piti miettiä laajemminkin, miten avata aihepiiriä ja käsitteitä, joista lapset eivät ole välttämättä aiemmin kuulleet. Mukavaa aivojumppaahan se lopulta kuitenkin oli.
Ylilauri on saanut hiljattain valmiiksi isommankin kirjoitusurakan: väitöskirjan käsikirjoitus on valmis ja ehkä jo lähikuukausina tuloksia päästään puimaan väitöstilaisuudessa.
Lue lisää:
Ylilauri, M. & Virtanen, J. (2022) Are Eggs a Superpower for the Brain and Memory?. Front. Young Minds. 10:697754. doi: 10.3389/frym.2022.697754
Ylilauri, M. P. T., Voutilainen, S., Lönnroos, E., Mursu, J., Virtanen, H. E., Koskinen, T. T. et al. 2017. Association of dietary cholesterol and egg intakes with the risk of incident dementia or Alzheimer disease: the Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study. Am. J. Clin. Nutr. 105:476–84. doi: 10.3945/ajcn.116.146753