Suolistobakteerien merkityksestä terveydelle saadaan jatkuvasti uutta ja yllättävääkin tietoa. Nyt tutkijat selvittävät muun muassa, miten ne vaikuttavat ruoasta saadun energian ja bioaktiivisten yhdisteiden käyttöön ja voisiko niiden avulla hoitaa syöpää.
Suolistossamme asustaa miljardeja mikrobeja, pääasiassa bakteereja. Eri bakteerilajeja on joukossa satoja ja alalajeja tuhansia. Syömästämme ruoasta ne tuottavat lukuisia yhdisteitä, jotka osallistuvat elimistön aineenvaihdunnan, immuunipuolustuksen ja aivojen toiminnan säätelyyn.
Suoliston mikrobistossa on eri ihmisillä suuria eroja. Ruokavalio vaikuttaa erityisen paljon mikrobien kirjoon ja tuotteisiin. Ne voivatkin olla tärkeä linkki elämäntapojen ja terveyden välillä. Suolistomikrobisto on havaittu poikkeavaksi esimerkiksi lihavuudessa, tulehduksellisissa suolistosairauksissa ja ärtyvän suolen oireyhtymässä. Sen epätasapainon arvellaan liittyvän myös muun muassa astmaan, allergiaan, autoimmuuni- ja keskushermostosairauksiin, syöpiin, autismin kirjon oireisiin, ahdistuneisuuteen, masennukseen ja skitsofreniaan.
– Vielä ei tarkkaan tiedetä, millainen olisi ihanteellinen suolistomikrobisto, mutta vaikuttaa siltä, että mitä monipuolisempi se on, sen parempi terveydelle. Sairauksissa lajikirjo on usein kaventunut, tutkijatohtori Anu Ruusunen kertoo.
Ruususen Itä-Suomen yliopistossa tekemä väitöskirja osoitti terveellisen ruokavalion vähentävän masennusriskiä. Nyt hän tutkii australialaisen Deakinin yliopiston Food and Mood -keskuksessa suolistomikrobien yhteyttä mielenterveyteen.
Suolisto ja aivot ovat yhteydessä toisiinsa sekä hermostollisin että biokemiallisin viestein. Suolistomikrobit tuottavat muun muassa hermoston välittäjäaineita, kuten serotoniinia, ja säätelevät osaltaan stressihormonien tuotantoa. Niiden ravintokuidusta valmistamat lyhytketjuiset rasvahapot suojaavat tulehdustilalta, joka voi liittyä masennukseen ja moniin muihin sairauksiin.
Eri bakteerit käyttävät hyväkseen eri ravintoaineita, joten ne saattavat vaikuttaa myös mielitekoihimme. Syömishäiriöissä suolistomikrobiston köyhtyminen voi olla osa sairauden kierrettä.
– Parhaillaan selvitämme sairaalahoidossa olevilla syömishäiriöpotilailla, miten painonnousu vaikuttaa mikrobikantaan.
– Tutkimme myös, miksi paino ei kaikilla nouse ruoan energiamäärää vastaavasti. Suolistomikrobit saattavat vaikuttaa siihen, miten ravinto käytetään hyväksi.
Eri bakteerit käyttävät hyväkseen eri ravintoaineita, joten ne saattavat vaikuttaa myös mielitekoihimme.
Suolistomikrobit voidaan nykyisin kartoittaa tarkastikin sekvensoimalla niiden genomit ulosteesta. Akatemiatutkija Kati Hanhinevan tutkimusmenetelmä, metabolomiikka, puolestaan valottaa niiden tuottamia yhdisteitä.
Metabolomiikka mahdollistaa tuhansien aineenvaihduntatuotteiden analysoinnin kerralla erilaisista näytteistä. Hanhineva tutkii kasvikunnan tuotteiden bioaktiivisia yhdisteitä ja ruokavalion vaikutuksia aineenvaihduntaan.
– Suolistobakteerit alkoivat kiinnostaa, kun analyyseissä alkoi tulla vastaan niiden ravinnosta tuottamia aineenvaihduntatuotteita.
Suolistobakteerit tuottavat esimerkiksi ravintokuiduista indolipropionihappoa ja mustikan fenoliyhdisteistä hippurihappoa. Hanhinevan tutkimusryhmä on havainnut, että nämä yhdisteet suojaavat diabetekseen sairastumiselta parantamalla insuliiniherkkyyttä ja insuliinineritystä. Ryhmä on hiljattain tunnistanut myös uusia energia-aineenvaihduntaan liittyviä suolistomikrobien tuotteita, trimetyloituja aminohappoja, joiden määrä elimistössä kasvaa täysjyväviljatuotteiden käytön myötä.
Antibioottikuuri voi suistaa suoliston mikrobikirjon epätasapainoon jopa vuosiksi. Hyödyllisten bakteerien tuhosta hyötyvät haitalliset, kuten antibioottiripulia aiheuttava Clostridium difficile -bakteeri. Tehokkaaksi hoidoksi siihen on todettu ulosteensiirto, joka muuttaa potilaan suolistomikrobiston samankaltaiseksi kuin luovuttajalla. Ulosteensiirtoa tutkitaan myös muiden sairauksien hoidossa. Eläintutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että suolistomikrobien mukana voi siirtyä myös esimerkiksi ahdistus- ja masennusoireita.
Suolistomikrobien mukana voi siirtyä myös ahdistus- ja masennusoireita.
Suotuisa suolistomikrobisto voi ehkäistä syöpää, mutta professori Hani el-Nezami uskoo, että tulevaisuudessa mikrobikantaa muokkaamalla myös hoidetaan syöpää. Hongkongin ja Itä-Suomen yliopistoissa toimiva tutkijaryhmä onnistui taannoin hiirimallissa hidastamaan tärkeimmän maksasyövän, hepatosellulaarisen karsinooman kasvua räätälöidyllä probioottivalmisteella.
– Hoito muutti suolistomikrobistoa ja sen kautta immuunivastetta. Seuraavaksi testaamme sitä pienellä potilasjoukolla.
Maksasyöpä ei yleensä kehity terveeseen maksaan, vaan sitä edeltävät usein rasvamaksa, maksatulehdus ja -kirroosi.
– Parhaillaan selvitämme sitäkin, voisiko kehityskulun estää probiootin avulla.
Tutkimusryhmä on aikaisemmin osoittanut, että runsasrasvaista ruokaa syövillä hiirillä voidaan ehkäistä kolesterolin kertymistä valtimoihin muokkaamalla probioottien ja suolistomikrobien välityksellä immuunivastetta. El-Nezami huomauttaa, että myös esimerkiksi tavalliset kolesterolilääkket, statiinit, lisäävät mikrobilajien määrää suolistossa, mikä voi selittää osan niiden vaikutuksesta.
Teknologian kehitys voi tuoda suolistomikrobeille uusia uhkia, kuten nanomateriaalit.
– Antibakteerista nanohopeaa käytetään maailmalla paljon muun muassa ruokapakkausten vuoraukseen. On pohdittu, voiko se johtaa suoliston mikrobikannan köyhtymiseen. Hiljattain alkaneessa tutkimuksessa selvitämme pakkauksista vapautuvan nanohopean määrää ja pitkäaikaisen altistuksen vaikutuksia koe-eläimillä.
Julkaistu Saima-lehdessä 1/2018.
Aina ruokaillessamme katamme pöydän myös suolistomikrobeille. Tutkimusten mukaan ruokavalion muutokset voivat nopeastikin muuttaa suoliston mikrobikantaa.
Täysjyväviljatuotteiden, sipulin ja muiden kasvisten, hedelmien, marjojen ja pähkinöiden käyttö edistää monipuolista suolistomikrobistoa ja sen hyviä vaikutuksia elimistöön. Ne sisältävät ravintokuidun lisäksi muitakin yhdisteitä, joista on mikrobistolle hyötyä, kuten polyfenoleja. Polyfenoleja saa myös kahvista ja teestä. Ksylitolikin kelpaa hyville suolistomikrobeille.
Suolistomikrobien tuottamien lyhytketjuisten rasvahappojen, erityisesti butyraatin, hyötyjä muun muassa aivoterveydelle tutkitaan vilkkaasti. Sen tuotantoa edistää muun muassa resistentti tärkkelys, jota on esimerkiksi kaurassa, herneissä, linsseissä, banaanissa sekä jäähdytetyssä keitetyssä perunassa ja pastassa.
Suolistomikrobien buustaaminen probioottivalmisteilla voi houkutella, mutta probiootteja on luonnostaankin hapatetuissa maitovalmisteissa, kuten jogurtissa, piimässä ja hapankaalissa. Joissakin tutkimuksissa probiootteja – eri maitohappobakteereita – on käytetty "psykobiootteina" masennus- ja ahdistuneisuusoireiden lievittämiseksi.
– Niiden tehosta on saatu hieman näyttöä, mutta lisää tutkimusta tarvitaan. Monipuolinen ruokavalio on hyödyksi varmemmin kuin yksittäinen bakteeri, Anu Ruusunen toteaa.
Ruoasta saatavan rasvan vaikutuksia suolistomikrobeihin ei täysin tunneta. Runsasrasvainen ruokavalio saattaa muuttaa suoliston mikrobikirjoa epäsuotuisammaksi. Kylmäpuristetut öljyt voivat toisaalta olla hyödyksi sisältämiensä polyfenolien vuoksi.
– Hyötyä näyttää olevan myös omega-3-rasvahapoista, joita saa kalasta.
Runsas lihansyönti muuttaa suoliston mikrobikantaa huonompaan suuntaan, samoin runsas sokerin käyttö. Keinomakeutteista ja säilöntäaineista ei myöskään näytä olevan suolistomikrobistolle hyötyä – pikemminkin päinvastoin.