Syksyllä tai talvella syntyminen on yhteydessä astmaan ja allergiseen nuhaan Suomessa, osoittaa HUSin potilastietoihin perustuva tutkimus.
Syntymävuodenajalla on uuden tutkimuksen mukaan yhteys allergiseen nuhaan ja astmaan sairastumiseen Suomessa. Erityisesti syksyllä tai talvella syntyminen vaikuttaa olevan yhteydessä astmaan ja allergiseen nuhaan, osoittaa Itä-Suomen yliopiston, Helsingin yliopiston sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) yhteistyössä tekemä tutkimus. Kesällä syntyneillä astmaa ja allergista nuhaa ilmeni vähiten.
– Kun kesä otettiin vertailukaudeksi, havaittiin, että mihin tahansa muuhun vuodenaikaan syntyminen oli merkittävästi yhteydessä allergiseen nuhaan, ja syksyllä tai talvella syntyminen oli yhteydessä astmaan. Sen sijaan kroonisella nenän sivuontelotulehduksella eli rinosinuiitilla tai tulehduskipulääkkeen pahentamalla hengitystiesairaudella ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä syntymävuodenajan kanssa, kertoo korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori Sanna Salmi Itä-Suomen yliopistosta.
Syntymävuodenajan yhteyteen hengitysteiden allergioihin ja niihin liittyviin sairauksiin voi vaikuttaa vuodenaikojen vaihtelu valon määrässä, D-vitamiinin aineenvaihdunnassa, kasvillisuudessa ja ilmansaasteissa, jotka vaikuttavat allergeenisuuteen ja immunologisiin vasteisiin sekä allergisen nuhan riskiin. Tutkimusryhmä osoitti jo aiemmassa väestöpohjaisessa tutkimuksessaan, että Suomessa talvella tai keväällä syntyneillä on suurempi riski sairastua aikuisiän astmaan.
Uusin tutkimus hyödynsi Itä-Suomen yliopistosta valmistuneen LL Riikka Hännisen tutkimuksessa käytettyä rekisteripohjaista seurantatietoa potilaista, jotka olivat käyneet Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueen sairaaloissa. Sähköisistä potilastiedoista kerättiin tiedot syntymäajasta, sukupuolesta, käyntipäivämäärästä ja liitännäissairauksista vuosien 2005 ja 2019 välisenä aikana. Tutkittavat jaettiin neljään ryhmään syntymävuodenajan perusteella. Astmaa sairastavien osuus talvella syntyneiden ryhmässä oli 43,1 %, keväällä syntyneiden ryhmässä 42,1 %, kesällä syntyneiden ryhmässä 41,1 % ja syksyllä syntyneiden ryhmässä 42,7 %. Allergista nuhaa sairastavien osuus talvella syntyneiden ryhmässä oli 12,6 %, keväällä syntyneiden ryhmässä 12,0 %, kesällä syntyneiden ryhmässä 10,7 % ja syksyllä syntyneiden ryhmässä 12,1 %.
Clinical and Translational Allergy -lehdessä julkaistun tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko syntymävuodenajalla yhteyttä hengitysteiden allergioihin ja niihin liittyviin sairauksiin, kuten NSAID-lääkkeiden pahentamaan hengitystiesairauteen (N-ERD), astmaan, allergiseen nuhaan, ei-allergiseen nuhaan, krooniseen ei-polypoottiseen rinosinuiittiin ja krooniseen polypoottiseen rinosinuiittiin.
– Tuloksemme voivat viitata myös siihen, että kroonisen rinosinuiitin ja tulehduskipulääkkeen pahentaman hengitystiesairauden synty on vähemmän riippuvainen näistä varhaisen elämän tapahtumista, mutta suuremmilla väestömäärillä tehtyjä jatkotutkimuksia asian varmistamiseksi yhä tarvitaan, sanoo Salmi.
Lisätietoja:
Sanna Salmi, korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori, Itä-Suomen yliopisto, sanna.salmi@uef.fi, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/sanna.salmi/
Tutkimusartikkeli (Open Access):
Riikka Hänninen, Aada Murtomäki, Fanni Svärd, Aarno Dietz, Paulus Torkki, Jari Haukka, Mikko Nuutinen & Sanna Toppila-Salmi. Being born in autumn or winter is associated with asthma and allergic rhinitis in Finland. Clinical and Translational Allergy (2024). https://doi.org/10.1002/clt2.12383
