Syöpäsäätiö myönsi tänä syksynä yli 600 000 euroa apurahoja Itä-Suomen yliopiston tutkimusryhmille hankkeisiin, jotka voivat avata uusia näkökulmia eturauhas- ja rintasyövän hoitoon.
Kohteena kastraatioresistentti eturauhassyöpä
Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä länsimaissa eikä edenneeseen eturauhassyöpään ole parantavaa hoitoa. Eturauhassyövällä on myös taipumus muuttua kastraatioresistentiksi eli vastustuskykyiseksi hormonaaliselle hoidolle.
Professori Jorma Palvimo biolääketieteen yksiköstä sai 250 000 euron kolmevuotisen apurahan hankkeelle, jossa selvitetään tutkimusryhmän löytämien androgeenireseptorin partneriproteiinien toiminnallista merkitystä androgeenisignaloinnille kastraatioresistenteissä eturauhassyöpäsoluissa.
Miessukuhormonit eli androgeenit ja androgeenireseptori AR ovat välttämättömiä eturauhassyövän kasvulle ja etenemiselle. AR on siten keskeinen eturauhassyöpälääkkeiden vaikutuskohde. AR toimii transkriptiotekijänä, joka sitoutuu DNA:han ja välittää androgeenien vaikutukset geenien luennan kautta solujen toimintaan ja kasvuun. AR tarvitsee toimiakseen muiden perimään sitoutuvien proteiinien vuorovaikutusta ja apua. Proteogenomiikan keinoin eli tutkimalla perimän proteiinikoostumusta AR:n sitoutumispaikoilla Palvimon tutkimusryhmä on kartoittanut AR:n vuorovaikutusverkoston eturauhassyöpäsoluissa ja löytänyt proteiineja, joita ei ole aiemmin liitetty androgeenivaikutukseen tai -reseptoriin. Näiden AR:n partneriproteiinien joukossa on mahdollisia uusien lääkeaineiden vaikutuskohteita ja eturauhassyövän etenemisen ja hoitovasteen ennustamiseen sopivia merkkimolekyylejä.
Syöpäsäätion rahoittamassa hankkeessa ryhmä selvittää kolmen eturauhassyöpäsoluista löytämänsä AR:n partneriproteiinin, TRIM24:n, TRIM28:n ja TRIM33:n, toiminnallista merkitystä eturauhassyöpäsolumallin androgeenivälitteisessä perimän ja kasvun säätelyssä. Hankkeessa käytetään koko perimän aktiivisuutta ja AR:n sitoutumista määrittäviä menetelmiä yhdessä syöpäsolujen kasvua mittaavien menetelmien kanssa. Tutkimus voi edesauttaa uusien eturauhasyövän hoitomuotojen kehitystyötä ja tarkempaa taudinmääritystä.
Nuorempi tutkija Joanna Lempiäinen Palvimon tutkimusryhmästä sai lisäksi 4000 euron väitöskirja-apurahan. Lempiäinen käyttää väitöstutkimuksessaan proteomiikkaa uusien lääkehoitokohteiden löytämiseksi leukemiaan ja eturauhassyöpään.
Akatemiatutkija Kirsi Ketola biolääketieteen yksiköstä sai 100 000 euron kaksivuotisen rahoituksen tutkimukseen, jossa kehitetään uusia nestemäisistä biopsioista mitattavia merkkiaineita levinneen kastraatioresistentin eturauhassyövän hoitovalintojen tueksi.
Hankkeessa pyritään tunnistamaan potilasnäytteistä uusia resistenssimekanismeja ja kehittämään helposti potilasnäytteistä saatavia merkkiaineita hoidon valinnan tueksi. Jatkossa on tarkoitus myös edetä hankkeessa löydettyjen resistenssimekanismien tarkempiin translationaalisiin ja mekanistisiin tutkimuksiin. Nämä tutkimukset Ketolan tutkimusryhmä toteuttaa lääkeresistenttien potilasorganoidien sekä yksittäisten solujen high-throughput- ja high-content-solukuvantamismenetelmien avulla.
Hankkeen tavoitteena on myös tiivistää KYSin Syöpätautien poliklinikan, Itäisen syöpäkeskuksen sekä Itä-Suomen yliopiston perus- ja prekliinisen tutkimuksen yhteistyötä ja koulutusta rekrytoimalla lääkäri-väitöskirjatyöntekijä, joka osallistuu sekä eturauhassyövän kliiniseen tutkimukseen syöpätautien poliklinikalla että translationaaliseen tutkimukseen prekliinisessä laboratoriossa.
Dosentti Leena Latonen biolääketieteen yksiköstä sai 50 000 euron apurahan hankkeelle, jossa tutkitaan, miten eturauhassyöpäsolut muuntuvat vastustuskykyisiksi nykyisille kastraatio- eli androgeenideprivaatiohoidoille. Apuraha on jatkorahoitus kaksivuotiseen hankkeeseen.
Latosen tutkimusryhmä on löytänyt hoitoresistenteistä eturauhassyöpäsoluista merkittäviä muutoksia solujen stressipuolustukselle tärkeissä RNA:ta sitovissa proteiineissa. Syöpäsäätiön apurahan turvin ryhmä tutkii näiden aiemmin tuntemattomien muutosten merkitystä syöpäsolujen kyvylle muodostaa vastustuskyky lääkeaineille. Tutkimus tähtää uusien hoitomuotojen kehittämiseen edennyttä eturauhassyöpää vastaan.
Uusia rintasyövän merkkiaineita
Syöpäsäätiön rahoittamissa hankkeissa tutkitaan myös rintasyöpää, joka on naisten yleisin syöpä.
Professori Arto Mannermaa kliinisen lääketieteen yksiköstä sai kaksivuotisen 150 000 euron apurahan hankkeelle, jossa tutkitaan verenkierrosta mitattavia rintasyövän merkkiaineita.
Syöpäkasvainten monimuotoisuuden vuoksi nykyisten hoitojen haasteena on, että joitakin potilaita hoidetaan liian voimakkaasti, kun taas jotkut potilaat hyötyisivät aggressiivisemmasta hoidosta. Mannermaan tutkimusryhmän aloittamassa hankkeessa tähän etsitään ratkaisua tunnistamalla muun muassa DNA-mutaatioita ja mutaatioyhdistelmiä, joita voitaisiin käyttää parantamaan rintasyövän diagnosointia, ennustetta ja potilaan hoitovastetta.
Tutkimus kohdistuu etenkin syöpäpotilailla verenkierrossa esiintyviin, kasvaimesta peräisin oleviin DNA- ja RNA- molekyyleihin. Hankkeessa etsitään ja tunnistetaan verenkierrossa esiintyviä rintasyövän biomarkkereita ja selvitetään niiden merkitystä syövässä ja syöpäpotilaan ennusteen arvioinnissa.
Dosentti Jaana Hartikainen kliinisen lääketieteen yksiköstä sai 50 000 euron apurahan hankkeeseen, jossa selvitetään ei-koodaavien RNA-molekyylien roolia rintasyövässä ja niiden soveltuvuutta rintasyövän hoitoa ohjaaviksi merkkiaineiksi tai uusiksi kohteiksi rintasyöpälääkkeiden kehittämiselle. Tutkimuksessa käytetään genominlaajuisia syväsekvensoinnilla tehtäviä rintasyöpäkasvainten RNA-profilointeja, joiden avulla tunnistetaan ja toiminnallisesti kuvataan uusia rintasyöpään liittyviä ei-koodaavia RNA:ita eli ncRNA:ita.
Hartikaisen tutkimusryhmä on alustavissa analyyseissä havainnut rintasyöpäpotilaiden ennusteeseen liittyviä ncRNA:ita esimerkiksi eri hoitoryhmissä. Hankkeessa selvitetään näiden ncRNA:iden käyttökelpoisuutta merkkiaineina ja mekanismeja, joiden kautta ne liittyvät rintasyöpäpotilaiden hoitovasteeseen. Lisäksi tutkimus antaa lisätietoa etenkin lyhyiden ncRNA:iden ilmentymisestä rintasyövässä ja rintasyöpäriskiin liittyvien geneettisten varianttien mahdollisesta vaikutusmekanismista näiden ncRNAiden kautta. Tutkimuksessa käytetään Kuopion Rintasyöpäprojektin näytemateriaalia.
Rahoitusta saaneet hankkeet ovat osa Itä-Suomen yliopiston Monitieteinen syöpätutkimus -tutkimusyhteisöä.
Tutkijoiden haku UEF Connect-palvelusta: https://uefconnect.uef.fi/
Syöpäsäätiön apurahat 2020: https://syopasaatio.fi/tutkimus/myonnetyt-apurahat-2020/
