Teknologia monipuolistaa musii­kin­ope­tus­ta

Korona-ajan etäkoulu pakotti opettajat uuden eteen. Heidän oli pakko perehtyä erilaisiin työtapoihin ja lisätä teknologisia taitojaan. Myös musiikinopettajat joutuivat vauhdissa ideoimaan uudenlaisia opetustapoja, jotta opetus sujuisi myös etänä. Näin teknologia ui nopealla aikataululla pysyvämmin mukaan myös musiikinopetukseen. 

– Tuoreissa tutkimuksissa on selvinnyt, että se on ollut monella tapaa hyvä asia. Luokkakoot ovat monissa kouluissa suuria, ja luokkiin mahtuu monenlaisia oppijoita. Esimerkiksi monelle autismikirjon oppilaalle musiikinopetuksen tekniset sovellukset ovat olleet hyvänä apuna ja auttaneet keskittymään suuressa ryhmässä paremmin, Siiri Ahtola kertoo. 

Viimeisin perusopetuksen opetussuunnitelma velvoittaa opettajia tarjoamaan säännöllisesti lapsille koulun musiikkikasvatuksessa mahdollisuuksia säveltämiseen, improvisointiin ja luovaan musiikin tuottamiseen. Luovaa tekemistä pidetään yhtä tärkeänä kuin soittamaan opettelua tai musiikin hahmottamista. 

– Etäkoulun ja sitä seuranneen poikkeusajan jälkeen monet musiikinopettajat löysivät teknologian avulla opetukseen myös luovuutta ruokkivia keinoja. Viime vuosien aikana kehitellyt sovellukset tarjoavat kullanarvoista apua musiikin luomiseen sekä sävellys- ja sovitustehtävien helppoon jakamiseen.

Ahtolan tekeillä oleva väitöstutkimus perustuukin perusopetuksessa olevien oppilaiden musiikillisen luovuuden innostamiseen ja rikastuttamiseen musiikkiteknologisten sovellusten avulla. Ahtola haluaa selvittää, miten musiikinopettajat kautta Suomen suhtautuvat teknologian apuun musiikinopetuksessaan. Samalla tutkimus tuo esiin musiikkikasvatuksessa tapahtuvia muutoksia.

– Olen aina ihaillut opettajia, jotka ovat työssään painottaneet luovuutta ja osanneet liittää siihen teknologian saumattomasti mukaan. Tämä yhdistelmä innosti minua niin paljon jo opiskeluaikana, että täydensin sittemmin opintojani tästä näkökulmasta. Siksi oli luonnollista lähteä tekemään aiheesta myös tutkimusta.

Kaikki irti tekniikasta

Ahtola on itse testannut teknologisia sovelluksia kouluttaessaan tulevia luokan- ja musiikinopettajia yliopistossa. Teknologiaa on hyödynnetty esimerkiksi erilaisten äänimaisemien ja rap-taustojen tekemisessä sekä radiomainosten säveltämisessä. 

– Pikkuhiljaa on tullut selväksi, että sovelluksilla voi tehdä musiikin saralla lähes mitä tahansa ja niitä voi helposti soveltaa minkä ikäisille vain.

Tällä hetkellä Ahtola ohjaa toisen vuoden luokanopettajaopiskelijoita, jotka hakevat musiikin opinnoista lisää ammatillisia valmiuksia tulevaan opettajan työhönsä. 

– Joukossa on esimerkiksi sellaisia opiskelijoita, joille on jäänyt omien kouluaikojen musiikintunneilta erilaisia traumoja. On ilahduttavaa, että he löytävät luovien tehtävien avulla musiikin ilon, ja saavat näin positiivisia kokemuksia musiikin opiskelusta ja opettamisesta. 

Ahtolan unelmana olisikin päästä kouluttamaan myös jo työelämässä olevia opettajia niin, että he saisivat teknologiasta ja sovelluksista kaiken mahdollisen tuen irti. 

– Luokanopettajista hyvin pieni osa kokee itsensä kelpoiseksi opettamaan musiikkia. Sovellukset helpottavat tällaisissa tapauksissa opettajan työtä ryhmäkoosta tai -tasosta riippumatta ja madaltavat ylipäätään kynnystä musiikin ja luovuuden opettamiseen. 

Lisää it­se­luot­ta­mus­ta

Niin innostunut kuin Ahtola teknologiasta onkin, ei hänkään ole täysin hylkäämässä vanhoja opetustapoja. 

– Jos vain käytössä on tarvittavat välineet, olisi hybridimalli paras. Ensin voidaan vaikkapa luoda jollain sovelluksella äänimaisema, jota sitten lähdetään täydentämään fyysisillä soittimilla. Teknologian avulla voidaan siis laajentaa luovuuden kenttää musiikkiluokissa. 

Lisäksi tekniikka antaa opettajalle ”lisäkäsiä” kun esimerkiksi soittimia voi opetella soittamaan sovelluksen avulla.

Ahtola toivoo, että teknologia tuo mukanaan myös lisää rohkeutta ja uudenlaisia toimintatapoja kouluihin. 

– Tekniikka mahdollistaa aiempaa haastavampia tehtävänantoja. Olen itsekin opettajana nähnyt, että kun oppilaille vain annetaan käyttöön oikeat välineet ja luodaan uutta uskoa tekemiseen, syntyy sieltä yllättäviäkin lopputuloksia.

Mo­ni­puo­li­sem­pia tehtäviä opettajia varten

Sovellukset ovat toki tulleet tarjolle hyvin lyhyessä ajassa, ja Ahtola ymmärtää, että osaa opettajista vauhti ja teknologiset muutokset hirvittävät. Teknologia saattaa tuntua liian isolta ja kuormittavalta asialta normaalin työn rinnalla. 

– Eikä läheskään jokaisella opettajalla ole aikaa tai intoa perehtyä tekniikkaan vapaa-ajalla. Siksi valmiita malleja ja käyttökelpoisia tapoja tarvitaan tarjolle esimerkiksi täydennyskoulutuksia varten. 

Tekniikan opettamisen lisäksi opettajille pitäisi siis kehittää valmiita tehtävänantoja.

– Opettajat kokevat usein ongelmaksi sen, ettei luovuuden opettamiseen löydy työkaluja. Ei oppilaalle voi vain antaa konetta käteen ja pyytää säveltämään. Ensin tehtävälle on luotava raamit ja selvennettävä, mitä lopputuloksella haetaan. Siksi myös valmiita tehtävänantoja tarvitaan opettajia varten lisää.

Ahtola toivoo, että tällaisten täydennyskoulutusten myötä opettajat alkaisivat nähdä teknologian pidemmän päälle työtä helpottavana ja opetusta monipuolistavana välineenä. 

– Ja toki toivoisin, että teknologia huomioitaisiin tulevaisuudessa vahvemmin jo opettajankoulutuksen aikana. Opettajien kouluttajana pyrin siihen, että saan jo nyt yhä useamman tulevan opettajan rohkaistumaan teknologian pariin. Ja jos pienikin osa heistä siitä innostuu, olen tyytyväinen.
 

Nyt musiikinopettajat pääsevät kertomaan, miten he hyödyntävät työssään musiikkiteknologiaa ja kuinka luovaa toimintaa ohjataan musiikinluokissa. Vastaathan kyselyyn 28.2.2023 mennessä!  

Väitöstutkimusta soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastossa ohjaa luovuuskasvatuksen professori Antti Juvonen ja sen odotetaan valmistuvan keväällä 2024.