Millainen on hyvä innovaatioekosysteemi ja miten nostaa startup-yritys lentoon? Tahko Ski Lift Pitchin yhteydessä järjestetty Health 18 -seminaari tarjosi menestyksen eväitä terveys- ja hyvinvointialan toimijoille. Startup-yritysten kilpailuun osallistui liikeideoillaan myös useita tutkijatiimejä Itä-Suomen yliopistosta.
Tahkolla 12.–13. huhtikuuta järjestetyn Health 18 -seminaarin avasi Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen, joka kertoi, miten yliopisto vastaa toimintaympäristön nopeaan muutokseen hiljattain päivitetyllä strategiallaan.
– Yliopiston strategiassa korostuu entistä enemmän vaikuttavuus, jota vahvistetaan avoimen toimintakulttuurin ja innovaatioekosysteemien kautta.
Avoimet innovaatioekosysteemit, kuten Kuopio Health, mahdollistavat ideoiden ja osaamisen liikkumisen sekä innovaatioiden synnyttämisen yliopiston, yritysten ja ympäröivän yhteiskunnan jatkuvassa keskinäisessä vuorovaikutuksessa. – Kansalaisten mukanaoloa ekosysteemeissä pitää vielä lisätä, Mönkkönen totesi.
Neurotieteissä yhteyksiä tutkimuksen, potilastyön ja elinkeinoelämän välillä vahvistaa Kansallinen neurokeskus, jonka valmistelua Itä-Suomen yliopisto koordinoi. Keskuksen odotetaan edistävän myös alan innovaatioita, kasvuyrityksiä sekä kansainvälisiä investointeja ja kumppanuuksia. Rakenteilla olevasta verkostomaisesta kokonaisuudesta kertoi Tahkolla neurokeskuksen valmisteluvaiheen johtaja Mikael von und zu Fraunberg.
– Tulevaisuudessa suomalaiset neurotieteen toimijat ja aineistot tavoittaa Kansallisen neurokeskuksen kautta yhden luukun periaatteella.
Uusia toimintamalleja aivosairauksien hoitoon jalkautetaan sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamissa kuudessa pilottihankkeessa, joihin voidaan Fraunbergin mukaan ottaa vielä uusiakin yhteistyökumppaneita.
– Kansallinen neurokeskus toivottavasti buustaa neurotieteiden kliinisten lääketutkimusten nousua Suomessa, sanoi Lääketeollisuus ry:n erityisasiantuntija Mia Bengtström.
Kliinisten lääketutkimusten määrä on hänen mukaansa Suomessa puolittunut 2000-luvun alun jälkeen, tosin investoinnit eivät ole pienentyneet samassa suhteessa. Nyt eniten tutkitaan syöpälääkkeitä.
– Euroopassa alalle investoidaan vuosittain 30 miljardia euroa, josta Suomeen on mahdollista saada nykyistä isompi osuus. Viime vuonna alan yritykset investoivat Suomeen 254 miljoonaa, mutta tulevina kahtena vuonna ne arvioivat investointien kasvavan 40 miljoonalla.
Bengtströmin mukaan Suomi tarjoaa lääketutkimuksille uniikin yhdistelmän: tutkimuksiin sitoutuvat kansalaiset, toimiva terveydenhuolto, digitaalinen terveysdata, genomitieto, biopankit ja hallituksen tuki toiminnalle. – Tarvitaan vielä yksi kansallinen yhteyspiste, joka ohjaa oikealle luukulle.
– Terveysteknologia-ala on tutkimusvetoinen, korkeasti koulutettujen ala. Startup-yritysten kannattaa muistaa, että tämä on myös todella säännelty ala, jolla kilpailu on kovaa, totesi Healthtech Finlandin toimitusjohtaja Saara Hassinen.
Terveysteknologia on kasvuteollisuutta, jonka vienti on Hassisen mukaan noussut vuosittain kymmenellä prosentilla. – Viemme enemmän kuin tuomme ja tulevaisuudessa terveysteknologia tuo luultavasti Suomeen yhä enemmän rahaa. Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia ja genomistrategia ovat tärkeitä sektorin innovaatioille ja kasvulle.
Globaaleja moonshotteja
Fazer-konsernin uudistumisesta vastaava johtaja Päivi Juolahti kertoi seminaarissa Fazer Brainhow-ohjelman ympärille kehitetystä innovaatioekosysteemistä, joka tarjoaa mahdollisuuksia myös startupeille. Tärkeinä lähtökohtina Juolahti mainitsi kaksi kuluttajatrendiä.
– Kuluttajat hakevat autenttisuutta, yksilöllistä palvelua ja räätälöityä ruokaa. Toinen trendi on kasvava kiinnostus omaan ja planeetan hyvinvointiin.
Kansainvälisen innovaatioyrityksen StartUpHealthin tavoitteena on terveydenhuollon uudistaminen. – Yrittäjät voivat olla tärkeitä terveydenhuollon muutoksentuojia, yrityksen Euroopan johtaja Aki Koivistoinen totesi.
Hän esitteli suuria globaalin terveyden tavoitteita, moonshotteja, joita StartUpHealth haluaa myös kiihdyttämöohjelmillaan edistää. Näitä ovat esimerkiksi hoitoon pääsyn edistäminen, sairauksien parantaminen datan ja teknologian avulla, lasten terveys, laadukas ruoka, aivoterveys ja mielenterveyden edistäminen ilman leimaa, osana kokonaisterveyttä.
– Kaikki haluavat nyt rakentaa ja olla osa ekosysteemejä, totesi innovaatioyritys IndustryHackin myyntivastaava Emilia Roiha, joka esitteli yrityksen näkemystä strukturoidusta ekosysteemistrategiasta.
IBM:n Watson Health -osaamiskeskuksen johtaja Miikka Kiiski vertasi hyvää ekosysteemiä metsään: monimuotoisuus saa sen kukoistamaan. – Ekosysteemin pitää myös luoda toimijoille enemmän arvoa kokonaisuutena kuin ne voisivat yksinään saavuttaa. Jokaisen pitää sekä antaa että saada oikeassa suhteessa.
Yrittäminen vaatii asiakaslähtöisyyttä
VTT:n liiketoiminnan kehityspäällikön Riku Rikkolan mukaan yrittäjiksi aikovien tutkijoiden pitää opetella ajattelemaan asiakaslähtöisemmin. – Itse kannustan tutkijatiimejä pohtimaan, onko heillä ratkaisu johonkin asiakkaalle tärkeään ongelmaan ja miten siitä hiotaan valmis kaupallinen tuote.
– Myös kun tutkimustuloksia lähdetään lisensoimaan, tutkijat pitävät ratkaisuaan usein kypsempänä kuin se onkaan. Yritykset haluavat valmiita, skaalautuvia teknologioita, ja niitä on harvoin tarjolla.
Tutkimus- ja tuotekehityspalveluja muun muassa lääke- ja elintarvikealan yrityksille tarjoavan Medfilesin toimitusjohtaja Tuija Keinonen valotti seminaarissa yrityksen kansainvälistymisen polkua. Kuopion yliopistosta spinoffina syntynyt Medfiles ostettiin viime vuonna osaksi japanilaista WBD Holdings -konsernia ja siitä tuli WBD:n Euroopan toimintojen keskus.
– Paljon puhutaan siitä, että suuret yritykset valtaavat sote-kentän. Alan yrityksistä Suomessa yli 95 prosenttia on kuitenkin mikroyrityksiä. Meidän on tärkeää pitää puolemme isoja vastaan verkostoitumalla ja pitämällä enemmän ääntä, sanoi Suomen Yrittäjien Hyvinvointivaliokunnan puheenjohtaja Laura Sinisalo. Kuopiossa ravitsemustieteistä väitellyt Sinisalo toimii asiantuntijana perustamassaan yrityksessä, Nutrinetissä.
Esimerkkejä ja ratkaisuja innovaatioiden kaupallistamiseen erityisesti terveysdatan, tekoälyn ja digitalisaation näkökulmasta seminaarissa tarjoilivat myös Microsoftin terveydenhuollon liiketoiminnasta vastaava johtaja Hanna Nikkilä ja Elisan kehitysjohtaja Kimmo Pentikäinen. Lisäksi Nasdaq Helsingin asiakkuusjohtaja Minna Korpi, Aurealis Pharman toimitusjohtaja Juha Yrjänheikki sekä kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori Markku Koponen osallistuivat Kuopio Healthin Mikko Juutin johtamaan paneelikeskusteluun, jossa pohdittiin kasvuyritysten synnyttämistä terveysteknologia-alalle.
Vuorikiipeilijä ja motivaatiokouluttaja Fredrik Sträng puolestaan kertoi, miten ääriolosuhteet innoittavat innovaatioita ja vertasi yrittäjyyttä vuorikiipeilyyn. – Siihen ryhtyäkseen täytyy olla vähän outo, mutta normaaliudesta ei synnykään innovaatioita. Tarvitaan rajojen venyttämistä.
Itä-Suomen yliopisto toimi pääkumppanina ja Health 18 -seminaarin järjestäjänä Tahko Ski Lift Pitch -tapahtumassa, jossa oli kaikkiaan 200 osallistujaa. Tahkolla kohtasivat terveys- ja hyvinvointialan yritykset, sijoittajat ja startupit, joista 20 pääsi kisaamaan 10 000 euron palkinnosta liikeideansa edistämiseen. Startuppien kilpailussa liikeideaansa pitchasivat myös useat Itä-Suomen yliopiston tutkijatiimit. Niistä parhaiten menestyi kolmanneksi sijoittunut Adamant Health – NeuroTracking, joka on kehittänyt lihassähkömittausta ja liikeanalyysiä Parkinson-potilaiden hoidon tueksi.
360-video ja -kuvia tapahtumasta:
https://360panorama.fi/SLP2018/SLP2018.html
Pääkuva: Hiihtohississä vastakkain Tasty Greenin pitchaaja Carme Plumed-Ferrer (vas.) ja Ravistamon Kaisa Kähkönen – molemmilla ravitsemukseen liittyvä liikeidea ja tausta Itä-Suomen yliopistossa. Tuomarina keskellä Jussi Rieppo.