Terveys ja hyvinvointi ovat aikamme kuumia perunoita, joihin liittyy monenlaisia latauksia, ohjeita, mielipiteitä ja näkökulmia.
Psykologian yliopistonlehtori ja terveyspsykologi Sanna Sinikallion toimittama Terveyden psykologia -kirja ilmestyi keväällä.
– Kirja syntyi osaltaan tarpeesta antaa tieteellistä pohjaa verkossa velloviin keskusteluihin. Terveyteen liittyy niin vahvoja mutu-koulukuntia, että koin tarpeelliseksi tuoda julkisuuteen tutkimukseen perustuvaa tietoa kansantajuisesti, Sinikallio kertaa.
Kirja toimii myös oppikirjana.
– Näin akateemisesta näkökulmasta katsottuna verkkokeskusteluissa on jopa vaarallista se, että omaa elämäntapaa ja ”valaistumista” kaupataan kaikille muillekin perustuen pelkästään omaan kokemukseen.
Sitä paitsi asiat ovat harvoin niin yksinkertaisia, että yksi dieetti tai peppuliike muuttaisi elämän täysin.
– Jos pystyisin, poistaisin verkosta kaikki yhden asian ympärille kietoutuneet koulukunnat ja ”gurut” – tai suhtautuisin niihin vähintäänkin varovasti.
Tutkimukseen perustuva tieto perustuu aina pitkäaikaiseen ja systemaattiseen tiedonkeruuseen.
– Lisäksi on muistettava, että se mikä sopii yhdelle, ei aina sovi toiselle. Meillä on tuoretta tutkimustietoa esimerkiksi siitä, että lihassolut saattavat reagoida eri tavoin tiettyihin liikuntamuotoihin eri ihmisillä.
Sinikallio korostaa myös, että ihmislajille ominaiset liikunta ja ravitsemus ovat lopulta varsin yksinkertaisia asioita.
– Hieman rivakampi arkiliikunta ja vastaavasti hieman nykyistä niukempi ravinto toimisivat hyvänä ja riittävänä ohjenuorana kaikille. Meidän ei tarvitsisi näännyttää itseämme läkähdyksiin kuntosalilla tai vahtia syömisiämme, jos noudattaisimme edellä mainittuja ohjeita.
Miksi se sitten on niin vaikeaa?
– Psykologia pyrkii löytämään ratkaisuja siihen kysymykseen, mutta mikään tieteenala ei yksinään voi ratkaista ihmiskunnan terveyden haasteita.
Lisäksi elämäntapamuutokset ovat aina haasteellisia. Sinikallion mukaan monen ehdon on täytyttävä, jotta pysyvä muutos onnistuisi. Pelkkä motivaatio ei yksin riitä, vaan muutokseen tarvitaan myös taitoja ja keinoja toteuttaa se.
– Lisäksi tarvitaan ympäristön sosiaalista tukea sekä vahva tunne siitä, että asia on itselle muutoksen arvoinen.
Sinikallio lisää, että terveyspsykologian mielenkiinnon kohteena on pikemminkin fyysinen terveys kuin mielenterveys.
– Mutta selvää on, että mielenterveyden muutokset ovat aina yhteydessä myös joihinkin kehossa ja elimistössä tapahtuviin muutoksiin. Terveyspsykologinen tietämys auttaa edistämään hyvinvointiamme.
Julkaistu Saima-lehdessä 2/2019