Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin verenkierron CD8-positiivisissa T-soluissa erilaisia muutoksia juuri tyypin 1 diabetekseen sairastuneilla lapsilla verrattuna sairastumisriskissä oleviin lapsiin, jotka myöhemmin sairastuivat tyypin 1 diabetekseen. Itä-Suomen yliopistossa tehdyn tutkimuksen tulokset julkaistiin Diabetes-lehdessä.
Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, joka kehittyy yleensä lapsuusiässä. Tyypin 1 diabeteksessa haiman insuliinia tuottavat beetasolut tuhoutuvat T-solujen välittämässä autoimmuunireaktiossa. CD8-positiiviset T-solut ovat T-solujen alaluokka, jonka on osoitettu osallistuvan beetasolujen tuhoamiseen haimassa. Kiinnostavaa on, että tietyt muutokset näissä soluissa on hiljattain yhdistetty parempiin hoitovasteisiin tyypin 1 diabeteksen puhkeamisen estämiseen kehitetyissä immunologisissa hoidoissa.
Nyt julkaistu, professori Tuure Kinnusen tutkimusryhmässä tehty tutkimus osoitti, että verenkierron CD8-positiivisissa T-soluissa tapahtuu erityyppisiä muutoksia tyypin 1 diabeteksen kehittymisen eri vaiheissa. Juuri tyypin 1 diabetekseen sairastuneilla lapsilla havaittiin tulehdusta välittäviä sytokiineja, IFN-γ:aa ja TNF-α:aa, ilmentävien CD8-positiivisten T-solujen määrän kasvaneen. Sen sijaan lapsilla, jotka myöhemmin sairastuivat tyypin 1 diabetekseen, havaittiin immuunijärjestelmän aktivaatiota hillitseviä KLRG1- ja TIGIT-reseptoreita ilmentävien CD8-positiivisten T-solujen määrän lisääntyneen ennen tyypin 1 diabeteksen puhkeamista. Juuri jälkimmäisen tyyppisillä muutoksilla on aiemmissa tutkimuksissa havaittu yhteys parempiin immunoterapiavasteisiin.
– Ennen diagnoosihetkeä lapsilla oli siis verenkierrossaan kohonnut määrä CD8-positiivisia T-soluja, joiden fenotyyppi on aiemmin yhdistetty parempiin immunoterapiavasteisiin. Löydös on yllättävä, ja näistä soluista tarvitaan tarkempaa tutkimusta. Tulos voisi selittyä immuunijärjestelmän yrityksellä hillitä haitallista autoimmuunivastetta, mikä taudin edetessä kuitenkin epäonnistuu, yliopisto-opettaja Anna-Mari Schroderus kertoo.
– Koska näiden tietyntyyppisten T-solujen määrä on kohonnut ennen diagnoosihetkeä, tulevaisuudessa tätä tietoa voidaan mahdollisesti hyödyntää tyypin 1 diabeteksen kehittymisen ennustamisessa ja niiden henkilöiden tunnistamisessa, jotka hyötyisivät immunoterapiasta.
Tutkimuksessa hyödynnetyt ainutlaatuiset solunäytteet kerättiin DIPP-tutkimuksessa lapsilta, joilla on geneettinen riski sairastua tyypin 1 diabetekseen. Tutkimukseen osallistui Itä-Suomen yliopiston lisäksi tutkijoita Turun, Oulun ja Helsingin yliopistoista sekä Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.
Lisätietoja:
Yliopisto-opettaja Anna-Mari Schroderus, lääketieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto, anna-mari.schroderus@uef.fi
Professori Tuure Kinnunen, lääketieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto, tuure.kinnunen@uef.fi, +358 50 562 9349
Tutkimusartikkeli:
Anna-Mari Schroderus, Viola Pitkänen, Ilse Ekman, Daniella Stevens, Marja Rytkönen-Nissinen, Reeta Rintamäki, Jussi Pihlajamäki, Mikael Knip, Riitta Veijola, Jorma Toppari, Jorma Ilonen, Johanna Lempainen, Tuure Kinnunen; Temporal Alterations in CD8+ T Cells During the Progression from Stage 1 to Stage 3 Type 1 Diabetes. Diabetes 2024; db240159. https://doi.org/10.2337/db24-0159
