Timo Myöhänen Itä-Suomen yliopiston farmakologian ja lääkekehityksen professoriksi

Parkinsonin tauti ja Alzheimerin tauti ovat hermoston rappeumasairauksia, joiden etenemistä ei voida nykyisillä lääkehoidoilla pysäyttää. Lukuisat uudet lääke-ehdokkaat ovat potilastutkimuksissa osoittautuneet pettymyksiksi. Myöhäsen mukaan yhtenä syynä tähän voi olla se, että lääkkeet on usein kohdistettu vain yhteen tautimekanismiin, kuten näille sairauksille tyypillisiin aivojen proteiinikertymiin. Parkinsonin taudissa aivoihin kertyy alfa-synukleiini-nimistä proteiinia, Alzheimerin taudissa taas beeta-amyloidi- ja tau-proteiineja.

– Itse ajattelen, että lääkekehitys kannattaisi suunnata kohteisiin, joiden kautta voidaan vaikuttaa samanaikaisesti useampaan tautimekanismiin. Näin voidaan ehkä saavuttaa riittävä teho ja parhaassa tapauksessa voi löytyä useampaan sairauteen sopiva hoito, sillä eri hermorappeumasairauksissa on paljon samoja mekanismeja.

Vahva ehdokas tällaiseksi lääkekohteeksi on aivosoluissa ja muuallakin elimistössä esiintyvä PREP-entsyymi, jonka toiminta muuttuu hermostoa rappeuttavissa sairauksissa. Myöhänen on tutkimusryhmineen osoittanut, että PREP voi vaikuttaa useisiin aivojen solutuhoa edistäviin tekijöihin, kuten proteiinikertymien syntyyn ja leviämiseen solusta toiseen, solujen jätteenpoiston heikkenemiseen sekä hapetusstressiin.

Tutkimusryhmä on kehittänyt PREPin toimintaa sääteleviä yhdisteitä ja testannut niitä muun muassa Parkinsonin taudin hiirimalleilla lupaavin tuloksin: taudille ominaiset liikehäiriöt on saatu loppumaan ja aivot puhdistumaan proteiinikertymistä. Merkittävää on, että teho on nähty eläimillä, joita on alettu hoitaa vasta oireiden ilmaannuttua. – Oireiden alkaessa tauti on jo pitkällä, mutta tässä vaiheessahan ihmisetkin vasta hakeutuvat hoitoon, joten ei ole realistista kehittää aikaisemmin aloitettavia hoitoja, ellei hyvää biomarkkeria löydetä. Parkinsonin tautia on tällä hetkellä vaikea ennakoida geeneistä tai muista merkkiaineista, Myöhänen toteaa.

Parhaillaan ryhmä etsii lääketeollisuudesta yhteistyökumppaneita lupaavien, vielä patentoimattomien PREP-säätelijöiden kaupallistamiseksi Business Finlandin rahoittamassa TUTLI-hankkeessa.

Kyseessä on PREPin uusi tuleminen lääkekehityksen kohteeksi. Vuosituhannen vaihteessa se näytti jo päätyneen umpikujaan, kun maailmalla potilastutkimuksiin edenneillä PREP-estäjillä ei saatu odotettuja tuloksia. Myöhäsen mukaan siihen vaikuttivat osaltaan tutkimusasetelmat. – Pyrittiin esimerkiksi parantamaan terveiden ikääntyneiden muistia, mitä väittäisin mahdottomaksi tavoitteeksi.

Käsitykset PREPin toiminnasta hermorappeumasairauksissa ovat myös sittemmin muuttuneet. – Aiemmin sen ajateltiin lähinnä pilkkovan tiedonvälitysketjuihin vaikuttavia pieniä välittäjiä ja tätä pyrittiin lääkekehityksellä estämään, mutta nyt sen tiedetään vaikuttavan monella muullakin tavalla. Oman tutkimuksemme perusteella merkittävämpiä voivat olla esimerkiksi PREPin vuorovaikutukset muiden proteiinien, kuten alfa-synukleiinin ja taun kanssa, mikä voi osoittautua vanhoja PREP-estäjiä paremmaksi lähtökohdaksi lääkekehitykselle.

Tutkimuslöytöjen taustalla on pitkäjänteinen työ, sillä Myöhänen perehtyi aihepiiriin jo proviisorin opinnäytetyössään ja väitöskirjassaan silloisessa Kuopion yliopistossa. Väitöstyötä ohjanneen professori Pekka Männistön siirryttyä Helsingin yliopistoon myös Myöhänen päätyi sinne jatkamaan PREP-tutkimusta. Viimeiset kymmenen vuotta hän on johtanut PREP-tutkimusryhmää Helsingin yliopistossa ja viime vuodesta alkaen myös Turun yliopistossa.

Kolmen kotimaisen yliopiston lisäksi Myöhäselle on kertynyt kokemusta post doc -kausilta Antwerpenin yliopistossa Belgiassa ja Georgetownin yliopistossa USA:ssa. – Eri tutkimusympäristöistä saadut uudet näkökulmat, toimintamallit ja yhteistyökumppanit ovat olleet omassa tutkimuksessani erittäin suureksi hyödyksi, ja professorina pyrin ilman muuta kannustamaan nuoria tutkijoita maailmalle. Jos tieteen rahoitusleikkaukset jatkuvat Suomessa nykyistä tahtia, uhkana kuitenkin on, ettei heitä houkuttele palata kehittämään tutkimusta kotimaassa, hän huomauttaa.

Elokuun alussa Itä-Suomen yliopiston farmakologian ja lääkekehityksen professorina aloittava Myöhänen aikoo Kuopioon siirryttyään suunnata PREP-tutkimusta entistä enemmän myös Alzheimerin tautiin. – Tämä näkökulma on meillä viime vuosina noussut Parkinsonin taudin rinnalle, ja alustavat tulokset rohkaisevat jatkamaan. Kuopio on loistava paikka tehdä erityisesti Alzheimerin tautiin liittyvää tutkimusta: aihepiirin ympärillä on valtavan hyvät tutkimusryhmät ja verkostot. Tiiviillä kampuksella kaikki on helposti saavutettavissa, myös tutkimusmyönteinen yliopistosairaala.

– Lisäksi jatkossa on tarkoitus etsiä PREPin rinnalle muitakin vastaavia, useaan sairausmekanismiin vaikuttavia lääkekohteita. Ajattelen, että tämä voi olla avain tehokkaisiin hoitoihin, elleivät sitten potilaskokeet ajatusta tyrmää.