Kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan filosofisessa tiedekunnassa Joensuun kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöskirjani käsittelee El Sistema -musiikkikasvatusohjelmaa, joka on lähtöisin Venezuelasta. Venezuelan kansallisen nuoriso-orkestereiden järjestelmän toiminta alkoi Caracasissa vuonna 1975. Toiminta on sittemmin laajentunut joka mantereelle 65:een eri maahan. Suomessa El Sistema -toiminta alkoi Tempo-orkesterien muodossa syksyllä 2009 Vantaalla. Tempo-toiminta osoittautui niin hyväksi, että toiminta on jatkunut ja laajentunut siitä lähtien.
Ohjelma on sittemmin muotoutunut ja sovitettu tämän päivän suomalaiseen yhteiskuntaan sopivaksi, lähtökohdan ollessa sosiaalinen. Tavoitteina on kasvattaa toimintaan osallistuvien monietnisten ja monitaustaisten lasten ja nuorten keskinäistä kumppanuutta sekä lisätä perheiden välistä kanssakäymistä. Tavoitteena on tämän myötä ehkäistä rasismia sekä auttaa maahanmuuttajalapsia ja heidän perheitään kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan.
Ensimmäinen osatutkimukseni tarkastelee El Sisteman historiaa, sovelluksia ja aiempaa tutkimusta. Tämä on tärkeää, koska se antaa kattavan kuvan ohjelman kehityksestä ja vaikutuksista globaalisti. Toinen osatutkimus keskittyy Suomessa toimivan El Sisteman osallistujien kokemuksiin. Se auttaa ymmärtämään, miten ohjelma vaikuttaa lasten ja nuorten elämään Suomessa. Kolmas osatutkimus taas analysoi Vantaan Tempo-orkestereiden toimintaa ja käytäntöjä. Se paljastaa ohjelman käytännön toteutuksen ja sen sosiaalipedagogiset sekä musiikkikasvatukselliset elementit.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Väitöskirjani keskeinen viesti on, että sosiaalinen musiikkikasvatusmenetelmä El Sistema on hyödyllinen. Toiminta on levinnyt maailmanlaajuisesti eri muodoissa: tarkasti mallinnettuna, sovellettuna tai inspiraation lähteenä. El Sistema mukautuu kunkin yhteiskunnan tarpeisiin. Suomessa ohjelma on keskittynyt syrjäytymisen ja rasismin vastaiseen työhön, ja sen kohderyhmänä ovat olleet monikulttuuriset lapset. Vaikka aiheesta on tehty kriittistä akateemista tutkimusta suhteellisen vähän verrattuna kaikkien olemassa olevien ja olleiden musiikkiryhmien määrään, kehityskohteita on tunnistettu ja korjaavia toimenpiteitä on tehty sekä maailmanlaajuisesti että Suomessa. Rahoitusongelmat, koronasulut ja toiminnan laajeneminen ovat tuoneet haasteita Suomen toiminnalle, mutta Sistema Finland on vastannut näihin haasteisiin tehokkaasti yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa.
Osallistujat ovat kokeneet El Sisteman tulosten mukaan pääosin myönteisenä, ja ohjelma on osoittautunut monin tavoin hyödylliseksi. Osallistujat ovat kokeneet toiminnan aikana iloa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä saaneet lisää itseluottamusta oppiessaan haastavia musiikillisia taitoja. Toiminta edisti myös sosiaalista osallisuutta ja ehkäisi syrjäytymistä.
Tutkimukseni tarjoaa myös konkreettisia esimerkkejä ja kehittämisideoita, jotka voivat hyödyttää muita vastaavia ohjelmia sekä Suomessa että kansainvälisesti. Yhdistän tutkimuksessa sosiaalipedagogiikan ja sosiokulttuurisen innostamisen teorioita musiikkikasvatukseen, mikä rikastuttaa näiden teorioiden soveltamista ja ymmärtämistä.
Musiikkikasvatuksen hyödyt johtuvat monista tekijöistä, kuten fyysisistä olosuhteista, ohjelman sisällönsuunnittelusta, henkilökunnan ominaisuuksista, osallistujien keskinäisistä suhteista sekä esiintymiskokemuksista. Musiikkikasvatuksen tulee olla muutakin kuin pelkkää sävellysten harjoittelua esiintymistä varten orkesterissa tai kuorossa. Musiikki itsessään ei muuta elämää – sen tekevät ihmiset, jotka osallistuvat siihen. Musiikkikasvatusmenetelmät vaativat laadukasta ja objektiivista tutkimusta, jotta niitä voidaan kehittää oikeaan suuntaan.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimukseni korostaa musiikkikasvatuksen merkitystä sosiaalisen osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistämisessä tarjoten samalla arvokkaita näkökulmia ja kehittämisideoita sekä teorian että käytännön tasolla.
Tutkimuksessani maalailen myös kaiken oppimani ja tutkimani perusteella hyvän harrastamisen mallin. Malli koostuu hyvästä tiedottamisesta, joka tavoittaa kohderyhmän. Se on demokraattisesti saavutettavaa, inklusiivista ja sen toimintaa arvioidaan ja tutkitaan. Sellaiseen on mahdollista osallistua oman tasonsa mukaan.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimukseni prosessi oli monivaiheinen ja sisälsi erilaisia tutkimusmenetelmiä ja -aineistoja. Tutkimuksen ensimmäinen osio perustui systemoituun kirjallisuuskatsaukseen. Se on myös oiva tietopaketti El Sistema -tutkijoille liikkeen aiemmista tutkimuksista, ja samalla se luo vahvan pohjan Suomen mallia käsitteleville tutkimuksille. Toinen osio taas koostui 21 teemahaastattelusta osallistujien kanssa, niitä analysoin fenomenologisesti. Kolmantena tutkimusmenetelmänä oli viimeisen osion osallistuva havainnointi, etnografinen analyysi ja hermeneuttinen tulkinta.
Olen käynyt aktiivista keskustelua Suomessa ja kansainvälisesti El Sisteman menetelmistä ja niiden soveltamisesta Suomeen. Olen myös esitellyt tutkimustuloksiani ja niistä johdettuja kehittämisajatuksia Sistema Finland Ry:n hallitukselle.
Tämä on ensimmäinen väitöskirjatasoinen tutkimus Suomen El Sistemasta ja sen tuloksia on odotettu El Sistemaa tuntevien keskuudessa.
Väitöstilaisuus
Väittelijän kuva
Lisätietoja: Maija Puromies, maipu@student.uef.fi, 040 515 4472