Käytännöllisen teologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan filosofisessa tiedekunnassa Joensuun kampuksella ja verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Uskonto on yksi merkittävimmistä vaikuttajista yhteiskunnassa. Uskonto vaikuttaa muun muassa politiikassa ja taloudessa, mutta se vaikuttaa myös yksilön elämän sosioekonomisissa, sosiopsykologisissa sekä henkilökohtaisen uskonnollisuuden alueilla. Uskonto on merkittävä tekijä myös konflikteissa: uskonto voidaan nähdä konfliktien aiheuttajana, mutta myös henkilökohtaisena voimavarana. Tässä tutkimuksessa pureudutaan siihen, millaisia merkityksiä pitkittyneen konfliktin, pirstaloituneen uskonnollisuuden ja epävakaan poliittisen tilanteen keskellä elävät palestiinalaiskristityt antavat omalle uskonnolleen ja uskolle. Tämä tutkimus on uraauurtava käytännöllisen teologian tutkimus. Iso osa palestiinalaiskristillisyyttä koskeva tutkimus lähestyy aihetta opillisesta näkökulmasta, mutta uskon sisältö ja merkitys yksilölle, joita tämä tutkimus käsittelee, ovat jääneet varjoon.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimuksen tärkeimmät tulokset voidaan jakaa neljään eri näkökulmaan:
Eläminen konfliktin keskellä ei lisää henkilökohtaisia rukouksia rauhan puolesta
Tutkimukseen osallistuneiden keskuudessa rukous oli tärkein hengellinen selviytymiskeino jatkuvan konfliktin keskellä. Muita tapoja olivat muun muassa kirkossa käynti ja rukoilu perhepiirissä. Voisi olettaa, että jatkuvan konfliktin keskellä rukous rauhan puolesta koettaisiin tärkeäksi, mutta näin ei ollut. Tärkeimpänä aiheena rukouksissa oli läheisten turvallisuus.
Uskonnollinen sosialisaatio on muuttumassa myös palestiinalaiskristittyjen keskuudessa
Perinteisesti uskonnollinen sosialisaatio tapahtuu suurimmalta osin omassa perheessä. Näin on edelleen myös palestiinalaiskristityissä perheissä, mutta tämän tutkimuksen mukaan yhä enenevässä määrin myös palestiinalaisperheissä perheen sisäinen uskonnollinen sosialisaatio on heikkenemässä. Tämä näkyy muun muassa niin, että vanhemmat eivät enää velvoita lapsiaan kirkkoon ja lapset saavat itse päättää esimerkiksi kasteesta ja konfirmaatiosta.
Kirkkokuntien välinen liikkuvuus on yleistä ja nuorempi sukupolvi on liikkuvampaa kuin vanhempi
Israelin ja Palestiinan alueella asuu noin 180 000 palestiinalaiskristittyä. Eri kristillisiä kirkkokuntia on kolmetoista traditionaalista sekä uudemmat ei-tunnustukselliset. Yhteen perheeseen saattaa kuulua usean eri kirkkokunnan jäseniä ja tämä näkyy kirkkokuntien välisessä liikkuvuudessa. Suurin syy liikkuvuudelle on omakohtainen usko, toiseksi suurin ovat erilaiset perhesyyt, kuten naimisiinmeno tai lasten kaste. Nuoremmat sukupolvet liikkuvat kirkkokuntien välillä selvästi enemmän kuin vanhemmat sukupolvet.
Palestiinalaiskristityt identifioivat itsensä ensisijaisesti palestiinalaisiksi
Palestiinalaiskristityt identifioivat usein itsensä palestiinalaisiksi, kristityiksi ja arabeiksi. Tähän tutkimukseen osallistuneista palestiinalaiskristityistä suurin osa identifioi itsensä ensisijaisesti palestiinalaiseksi, kansallisen identiteetin mukaan. Toiseksi usemminn mainittiin kristillisyys ja kolmanneksi arabi-identiteetti. Tutkimukseen vastanneiden keskuudessa oli vahva yhteisöllinen "me" identiteetti. Lisäksi joissakin tapauksissa kristillinen identiteetti oli myös politisoitunut konfliktin keskellä ja kristillisyys oli tapa vastustaa Israelin miehitystä.
Miten tutkimustuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tulokset antavat mahdollisuuden ymmärtää muuttuvaa uskonnollista kenttää myös palestiinalaiskristittyjen parissa. Globaalisti tällä hetkellä on käynnissä useita uskonnollista sosialisaatiota käsitteleviä tutkimuksia, ja tämä tutkimus valottaa aihetta palestiinalaiskristittyjen parissa. Tutkimusta voidaan käyttää hyödyksi myös paikallisesti palestiinalaiskristityissä yhteisöissä, kun pohditaan kirkkokuntien välistä liikkuvuutta.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöskirjatutkimus koostuu neljästä artikkelista sekä niiden yhteenvetoartikkelista. Tutkimusaineisto koostuu kolmestakymmenestäviidestä kasvokkain tehdystä puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Teemahaastattelu antaa mahdollisuuden käsitellä tiettyjä aiheita, mutta mahdollistaa samalla laajemman asian käsittelyn sekä tarjoaa haastateltavalle mahdollisuuden avata merkityksiä, joita hän käsiteltäville asioille antaa. Analyysimenetelmänä on sisällönanalyysi.
TM Mari Parkkisen käytännöllisen teologian alaan kuuluva väitöskirja Fragmented Religion in a Turbulent Context: The Personal and Communal Dimensions of Christianity in Palestinian Christians Lifeworlds. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii dosentti Maija Penttilä Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Kati Tervo-Niemelä Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstä voi seurata verkossa.
Väittelijän painolaatuinen kuva
Lisätietoja:
Mari Parkkinen, mapa(at)uef.fi, p. 040 911 0010
