Hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Kokemus ammatillisesta autonomiasta sisältää omaehtoisuuden ja kontrollin tunteen sekä vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön, päätöksentekoon ja työkulttuuriin. TtM Katja Pursion väitöstutkimuksen mukaan sairaanhoitajat arvioivat itse ammatillisen autonomiansa toteutumisen kohtalaiselle tasolle. Parhaiten toteutuvaksi he arvioivat työn toteutukseen ja valmiuteen liittyvän autonomian, heikoimmiksi puolestaan voimaantumisen ja arvostuksen osa-alueet. Sairaanhoitajien ammatillista autonomiaa määrittelevät heidän yksilölliset ominaisuutensa, organisaation rajalliset vaikuttamismahdollisuudet ja lääkäreiden keskeinen vaikutus. Osastonhoitajilla on tärkeä rooli sairaanhoitajien ammatillisen autonomian vahvistamisessa.
Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksella tehty väitöstutkimus selittää sairaanhoitajien ammatillista autonomiaa sekä kuvaa heidän lähiesihenkilöidensä eli osastonhoitajien roolia autonomian edistäjinä kahdessa yliopistollisessa sairaalassa Suomessa. Tutkimukseen kuuluu neljä osatutkimusta, joissa sairaanhoitajien ammatillista autonomiaa on tarkasteltu eri näkökulmista hyödyntäen useita menetelmiä ja aineistoja.
Sairaanhoitajien ammatillinen autonomia edellyttää suotuisaa hoitotyön toimintaympäristöä
Hoitotyön toimintaympäristöä voidaan kuvata useilla organisatorisilla tekijöillä. Tutkimus osoitti, että sairaanhoitajien ja lääkärien yhteistyö, mahdollisuus osallistua ja jakaa asiantuntemusta sekä organisaation laatustandardit tekivät hoitotyön toimintaympäristöstä suotuisan. Sen sijaan ammatillisen täydennyskoulutuksen, henkilöstön ja resurssien riittävyyden, hoitotyön johtamisen ja hoitotyön standardien suhteen hoitotyön toimintaympäristöä pidettiin epäsuotuisana. Tutkimuksessa osoitettiin, että esimerkiksi sairaanhoitajien ja lääkärien yhteistyö ja hoitotyön johtaminen olivat suoraan yhteydessä ammatilliseen autonomiaan. Työtyytyväisyyteen olivat puolestaan yhteydessä henkilöstön ja resurssien riittävyys sekä hoitotyön johtaminen. Vahvin yhteys pystyttiin osoittamaan ammatillisen autonomian ja työtyytyväisyyden välillä, mikä korostaa ammatillisen autonomian edistämisen tärkeyttä.
Sairaanhoitajien ammatillisen autonomian edistämisellä voidaan vastata hoitotyön veto- ja pitovoiman haasteisiin
Väitöskirjan aihe on Suomessa vähän tutkittu ja erityisesti uuden näkökulman tuo hoitotyön toimintaympäristön, ammatillisen autonomian ja työtyytyväisyyden yhteyden tarkastelu. Aikaisempien tutkimusten perusteella ammatillisen autonomian on todettu olevan yhteydessä sairaanhoitajien sitoutumiseen, työn kokemiseen merkityksellisenä, työtyytyväisyyteen ja potilaiden hoidon tuloksiin. Haastavassa työvoimatilanteessa sairaanhoitajien ja hoitotyön veto- ja pitovoiman tutkiminen on ajankohtaista ja yhteiskunnallisesti tärkeää. Sairaanhoitajat, jotka kokevat vahvaa ammatillista autonomiaa, toteuttavat laadukkaampaa ja turvallisempaa hoitotyötä ja samalla ylläpitävät omaa hyvinvointiaan.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää potilastyössä, hoitotyön johtamisessa ja hoitotyön koulutuksessa sairaanhoitajien ammatillisen autonomian vahvistamiseksi. Sairaanhoitajien ammatillinen autonomia päivittäisessä hoitotyössä virtaviivaistaa potilaan hoitoprosessia ja parantaa moniammatillista yhteistyötä.
– On tärkeää, että hoitajien monipuolinen asiantuntijuus huomioidaan selkeästi määritellyissä toimenkuvissa ja heille tarjotaan säännöllistä täydennyskoulutusta. Lisäksi hoitotyön toimintaympäristöjä tulee parantaa, koska niillä on yhteys sairaanhoitajien ammatilliseen autonomiaan ja työtyytyväisyyteen, arvioi Pursio.
– Ammatillisen autonomian vahvistaminen tulee aloittaa jo sairaanhoitajan peruskoulutuksessa, jolloin heidän ammatillinen identiteettinsä alkaa kehittymään. Vahva ammatillinen rooli lisää itseluottamusta, tukee itseohjautuvuutta sekä osallistumista itsenäiseen ja moniammatilliseen päätöksentekoon ja toimintaan.
Terveystieteiden maisteri Katja Pursion väitöskirja Nurses’ professional autonomy and related organizational characteristics - Instrument validation and perspective of nurses and nurse managers on professional autonomy (Sairaanhoitajien ammatillinen autonomia ja siihen liittyvät organisatoriset tekijät - Mittarin validointi sekä sairaanhoitajien ja osastonhoitajien näkemyksiä ammatillisesta autonomiasta) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori (tenure track) Jari Kylmä Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Tarja Kvist Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
Katja Pursio, Itä-Suomen yliopisto, katja.pursio@uef.fi, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/katja.pursio/
