Hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimukseni aihe on hoitotyön johtaminen terveessä työympäristössä. Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitotyöntekijöiden työhyvinvointia, terveyttä, työtyytyväisyyttä, rakenteellisen voimaantumisen kokemusta, oman työn arvostusta, hoitoalaan ja työpaikkaan sitoutumista, hoitotyön johtajien johtamistyylejä sekä näiden välisiä yhteyksiä. Se koostui kolmesta eri osatutkimuksesta: kirjallisuuskatsauksesta sekä kahdesta kyselytutkimuksesta.
Aihe on erittäin tärkeä hoitoalalla, jossa vetovoiman ja pitovoiman haasteet ovat kansainvälisesti tunnistettuja ja koskevat sekä sairaanhoitajia että hoitotyön johtajia. Aiheesta tarvitaan tutkittua tietoa, koska toimia terveellisen työympäristön, työhyvinvoinnin ja hoitotyön johtamisen parantamiseksi tarvitaan tilanteen muuttamiseksi.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimus tuotti laaja-alaisesti uutta tietoa hoitotyön johtajien ja hoitotyöntekijöiden työhyvinvoinnista sekä työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Tuloksissa painottuu hoitotyön johtamisen ja rakenteellisen voimaantumisen rooli terveiden työympäristöjen kehittämisessä. Työhyvinvoinnilla, rakenteellisella voimaantumisella, johtajan transformationaalisella johtamistyylillä sekä oman työn arvostuksella on tärkeä yhteisvaikutus hoitotyöntekijöiden sitoutumiseen sekä alaan että työpaikkaan.
Hoitotyön johtajien käyttämät johtamistyylit vaikuttavat merkittävästi sairaanhoitajien työhyvinvointiin, sekä suorasti että epäsuorasti. Hoitotyön johtajat raportoivat verrattain hyvästä työhyvinvoinnista, ja he arvioivat oman johtajansa transformationaalisen johtamistyylin olevan hyvällä tasolla. Heikoimpia osa-alueita olivat palautteenantaminen ja palkitseminen. Hoitotyön johtajien rakenteellinen voimaantuminen oli kohtuullista. Hoitotyöntekijät toivoivat enemmän vaikuttamismahdollisuuksia omaa työtään koskien sekä uralla etenemisen mahdollisuuksia organisaatiossa.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Organisaatiot voivat käyttää tuloksia vastatakseen hoitohenkilökunnan pitovoimahaasteisiin sekä parantaakseen alan vetovoimaisuutta. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää terveitä työympäristöjä edistettäessä hoitoalalla.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Ensimmäinen osatutkimus oli kirjallisuuskatsaus, jossa aineisto koostui 13 poikkileikkaustutkimuksesta ja neljästä seurantatutkimuksesta, jotka toteutettiin kyselytutkimuksina. Synteesi perustui 12 johtamistyyliin ja 11 mittariin kahdeksasta eri maasta.
Toisessa osatutkimuksessa 155 hoitotyön johtajaa vastasi kyselyyn (vastausprosentti 44%). Tutkimuksessa käytettiin viittä kansainvälisesti validoitua mittaria: the Utrecht Work Engagement Scale (UWES-9), GeneralQuestionnaire for Psychological and Social Factors at work (QPS Nordic 34+), the Sense of Coherence (SoC), the Maslach Burnout Inventory (MBI), the Conditions for Work Effectiveness Questionnaire II (CWEQ II), sekä yhtä kansallisesti kehitettyä mittaria: the Transformational Leadership Scale (TLS). Aineisto analysoitiin kuvailevan tilastoanalyysin, Spearmanin korrelaatiokertoimen ja ei-parametristen testien avulla.
Kolmannen osatutkimuksen kohderyhmänä olivat hoitotyöntekijät ympärivuorokautista pitkäaikais- tai lyhytaikaishoitoa tarjoavissa vanhustenhoidon yksiköissä. Kyselyyn vastasi 97 hoitotyön johtajaa (vastausprosentti 76%) ja 503 hoitotyöntekijää (vastausprosentti 21%), ja aineisto kerättiin marraskuun 2022 ja huhtikuun 2023 välisenä aikana sähköisen kyselyn avulla. Kyselyssä käytettiin yhtä kansainvälisesti validoitua mittaria (the Conditions for Work Effectiveness Questionnaire II) sekä yhtä kansallisesti kehitettyä mittaria (the Transformational Leadership Scale). Aineisto analysoitiin kuvailevan tilastoanalyysin, Spearmanin korrelaatiokertoimen, ei-parametristen testien sekä lineaarisen regressioanalyysin avulla.
Osatutkimukset I ja II liittyivät professori Arja Häggman-Laitilan johtamaan hankkeeseen ”Työhyvinvointia edistävän toimintamallin kehittäminen lähijohtajan ja hoitotyöntekijän yhteistyösuhteeseen”. Osatutkimus III liittyi professori Arja Häggman-Laitilan johtamaan hankkeeseen ”Hoitotyön johtamisen vaikuttavuus HOJOVA – Mallinnus ja testaus hyvinvointialueilla”.
Terveystieteiden maisteri Milja Niinihuhdan väitöskirja Nursing leadership in a healthy work environment (Hoitotyön johtaminen terveessä työympäristössä) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Merja Miettinen, joka toimii dosenttina Tampereen yliopistossa, ja kustoksena professori Arja Häggman-Laitila Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja: TtM Milja Niinihuhta, niinihuh@uef.fi
