Hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöskirjan tarkoituksena oli kuvata ja selittää ikääntyneiden syöpää sairastavien potilaiden, heidän perheenjäsentensä ja hoitohenkilökunnan näkemyksiä hoidon laadusta ja tyytyväisyydestä hoitoon.
Maailmanlaajuisesti eliniän odotus on kasvanut merkittävästi ja vuonna 2040 sen odotetaan olevan lähes 84 vuotta. Koska ikääntyminen on syövän suurin riskitekijä, syövän esiintyvyys tulee kasvamaan nopeasti ja lähitulevaisuudessa puolet syöpään sairastuneista on vähintään 65-vuotiaita. Ikääntyneet syöpää sairastavat henkilöt ovat terveydentilaltaan hyvin monimuotoinen ryhmä. Osalla on merkittäviä fyysisiä ja kognitiivisia haasteita, mutta toisten kokonaisterveydentila on hyvä. Ikääntyessä arvostetaan usein enemmän kyvykkyyttä itsenäiseen ja toimivaan elämään kuin sairauden parantumista. Itsenäisyys antaa mahdollisuuden nauttia elämästä, mikä tuo tyytyväisyyttä. Tyytyväisyys onkin merkittävimpiä hoidon laadun kokemukseen yhteydessä olevista tekijöistä.
Myös perheenjäsenillä voi olla omat käsityksensä hoidon laadusta ja he voivat kokea syöpäsairaan rinnalla kanssaelämisen psyykkisesti raskaaksi. Lisäksi hoitohenkilökunnan käsitykset hoidon laadusta voivat vaihdella ja toisaalta resurssit sen toteuttamiseen saattavat olla rajalliset. Näistä syistä kokonaisvaltaista näkemystä hoidon laadusta tarvitaan.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Kirjallisuuskatsauksen perusteella kokonaiskuva potilaasta on tärkeä ja fyysiset, kognitiiviset sekä psykologiset tekijät vaikuttavat laadukkaan hoidon kokemukseen. Potilaat haluavat osallistua omaa elämäänsä koskeviin tapahtumiin ja päätöksiin ja perheen tuki on heille tärkeä. Poikkileikkaustutkimus puolestaan osoitti, että potilaat arvostivat eniten kunnioittavaa kohtelua, ystävällisyyttä ja avun saamista sitä tarvittaessa. Perheenjäsenet arvostivat sitä, että heidän läheistensä kipu on otettu vakavasti, kohtelu on ystävällistä ja potilas tuntee olonsa turvalliseksi. Perheenjäsenillä ilmeni kuitenkin kielteisempiä kuvauksia hoidon laadusta. Potilailla ja heidän perheenjäsenillään masennusoireet sekä ahdistuneisuus olivat yleisiä ja ne vaikuttivat myös koettuun hoitotyytyväisyyteen. Hoitohenkilökunta kuvasi hoidon laadun olevan hyvällä tasolla. Luottamus potilaan omaan arvioon voinnistaan oli kuitenkin vaihtelevaa ja vain 7 prosenttia hoitohenkilökunnasta oli täysin samaa mieltä siitä, että potilaat voivat osallistua omaan hoitoonsa. Alhaisimmat arviot hoidon laadusta liittyivät henkilöstön määrään, aikaresursseihin ja kiireen tuntuun. Hoidon laadussa sairaaloiden välillä oli eroa ja syöpäsairaalassa työskentelevä hoitohenkilöstö arvioi sen paremmaksi.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Koska ikääntyneiden syöpää sairastavien hoidossa on todettu olevan jonkin verran puutteita tietotaidoissa ja myös kyvyssä kohdata ikääntynyt, alan koulutuksessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota ikääntyneiden potilaiden hoidon opetukseen. Myös psyykkiset haasteet potilailla ja heidän läheisillään ovat merkittäviä ja niiden kohtaamiseen tulisi antaa enemmän koulutusta, mutta myös tukea itse sairaalatyössä. Esimerkiksi mentorointiohjelma ja säännöllinen työnohjaus menetelminä voisivat tukea hoitohenkilökunnan taitojen vahvistumista.
Perheen mukanaoloa sairaalahoidossa tulisi lisätä ja tukea, koska he ovat ikääntyneelle syöpää sairastavalle tärkeitä tukihenkilöitä. Tämä saattaa myös helpottaa perheenjäsenten kokemaa ahdistusta läheisensä tilanteesta. Sairaaloiden tulisi olla ikäystävällisempiä niin fyysisiltä tiloiltaan kuin asenteiltaan.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Ensimmäinen osatutkimus koostui integroidusta kirjallisuuskatsauksesta, jossa kuvattiin ikääntyneen potilaan hoidon laatua. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Toinen osatutkimus oli poikkileikkaustutkimus, jossa kuvattiin ja selitettiin ikääntyneen syöpää sairastavan ikääntyneen potilaan, hänen perheenjäsenensä ja hoitohenkilökunnan näkemyksiä hoidon laadusta ja tyytyväisyydestä hoitoon. Aineisto kerättiin kyselyllä, joka sisälsi muokatun 44:n kysymyksen Ihmisläheinen Hoito-mittarin, masennusoireita mittaavan CES-D-10 mittarin sekä ahdistusta mittaavan POMS-sf-3 mittarin. Lisäksi kysyttiin taustamuuttujia sekä kaksi avointa kysymystä hoidon laadun kehittämisestä. Kaikkien mittarien vastausvaihtoehdot olivat Likert- asteikollisia. Aineisto analysoitiin tilastollisesti ja analyysimenetelminä käytettiin kuvailevien testien lisäksi seuraavia: ristiintaulukointi ja khiin- neliötesti, Mann-Whitney-testi, Kruskall-Wallis-testi, kovarianssianalyysi, parittainen t-testi, regressioanalyysi ja Wilcoxonin merkittyjen sijalukujen testi. Avoimet kysymykset analysoitiin induktiivisen sisältöanalyysin avulla.
Terveystieteiden maisteri Minna Launosen väitöskirja Quality care of older patients living with cancer – perceptions of patients, family members and nurses in acute inpatient care (Syöpää sairastavien ikääntyneiden laadukas hoito – potilaiden, perheenjäsenten ja hoitajien näkemyksiä akuutista sairaalahoidosta) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Sini Eloranta Turun yliopistosta ja kustoksena professori Tarja Kvist Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
TtM Minna Launonen, minna.launonen@hotmail.com, +358405348373
