Hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimukseni aiheena on lasten mielenterveyden edistäminen. Perusta hyvälle mielenterveydelle rakennetaan lapsuuden ja nuoruuden aikana. Lasten kasvun ja kehityksen lähtökohdat kuitenkin vaihtelevat esimerkiksi sosiaalisen epätasa-arvon sekä ongelmien ylisukupolvisen siirtymisen vuoksi. Lisäksi COVID-19-pandemia on heikentänyt monien, erityisesti jo ennestään huonosti voivien lasten hyvinvointia. Pohjois-Savossa sairastavuus, mukaan lukien mielenterveysongelmat, on yleisintä koko maahan verrattuna. Lasten mielenterveyden edistämisellä pyritään vahvistamaan mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ja vähentämään mielenterveyden kannalta haitallisia tekijöitä, ja se on tärkeää sekä tasa-arvon että myöhempien mielenterveysongelmien ehkäisyn näkökulmasta. Mielenterveyden edistämiseksi onkin olennaista ymmärtää siihen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tarvitaan tietoa lasten mielenterveyden edistämisen käytäntöjen nykytilasta sekä eri sektoreiden välisestä moniammatillisesta yhteistyöstä. Aiempi laaja sosioekologisen mallin mukainen tietämys lasten mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä ja mielenterveyden edistämisestä kunnissa on ollut niukkaa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimus tuotti aiempaa tietoa vahvistavaa ja uutta tietoa lasten mielenterveyden edistämisestä monialaisena yhteistyönä kuntatasolla. Tulosten perusteella lasten mielenterveyden edistäminen kunnissa on useilla osa-alueilla puutteellista. Lapsiperheiden hyvinvointia ei tueta riittävästi, vaikka perheiden tilanteet nähdään huolestuttavina. Lasten, vanhempien ja perheiden palvelujen pirstaleisuus ja järjestämiseen tarvittavien resurssien puute heikentävät palvelujen laatua. Lisäksi palveluissa keskitytään suurelta osin ongelmien hoitoon, ei niinkään ennalta ehkäisevään mielenterveyden edistämiseen. Moniammatillisen yhteistyön tärkeys lasten mielenterveyden edistämisessä tunnistetaan, mutta rakenteet eivät mahdollista kokonaisvaltaista yhteistyötä. Huolta aiheuttaa myös lasten eriarvoisuus kuntien rakenteen ja strategioiden suhteen. Kuntasuunnittelussa ja poliittisessa päätöksenteossa lasten mielenterveyden edistämisen tulisi saada enemmän huomiota.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimus tuo tietoa lasten mielenterveyden edistämisen rakenteista sekä moniammatillisesta yhteistyöstä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi poliittisessa päätöksenteossa sekä kehitettäessä lasten ja perheiden palveluita uusilla hyvinvointialueilla.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöstutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä poikkileikkaustutkimuksena Pohjois-Savossa. Ensimmäisessä osatutkimuksessa tehtiin kysely, jossa 482 varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja perusterveydenhuollon ammattilaista arvioi lasten mielenterveyden edistämisen käytäntöjä. Osatutkimus kuului vuosina 2016–2018 toteutettuun kansainväliseen eHealth Services for Child and Adolescent Psychiatry (eCAP) -hankkeeseen, jonka tavoitteena oli parantaa lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen laatua ja saatavuutta. Toisessa osatutkimuksessa selvitettiin dokumenttianalyysin avulla, miten kunnat edistävät lasten mielenterveyttä. Kolmen kunnan strategioita, ohjelmia ja suunnitelmia sekä kunnanvaltuustojen, -hallitusten ja lautakuntien kokouspöytäkirjoja analysoitiin yhden vuoden (2018) ajalta yhteensä 269. Kolmannessa osatutkimuksessa 23 terveydenhoitajaa sekä 25 kunnanhallitusten, -valtuustojen ja lautakuntien kuntapoliitikkoa ja eri palvelualueiden johtavaa viranhaltijaa kuvasivat teemahaastatteluissa lasten mielenterveyteen vaikuttavia tekijöitä.
Terveystieteiden maisteri Outi Savolaisen väitöskirja Promotion of children’s mental health: A socio-ecological mixed methods study in North Savo (Lasten mielenterveyden edistäminen: Sosioekologinen monimenetelmällinen tutkimus Pohjois-Savossa) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Tarja Pölkki Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Hannele Turunen Itä-Suomen yliopistosta.
Väittelijän painolaatuinen kuva
Lisätietoja:
TtM Outi Savolainen outi.savolainen (a) uef.fi, p. 0504783147
