Kansanterveystieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tutkimuksessa arvioitiin Siun soten perusterveydenhuollossa tarjotun yksilöllisen liikuntaneuvonnan vaikuttavuutta tyypin 2 diabetesta sairastavien liikunta-aktiivisuuteen ja hoitotasapainoon. Tutkimuksessa selvitettiin myös liikuntaneuvontainterventioon sitoutumiseen ja sen vaikutuksiin liittyviä tekijöitä. Lisäksi tarkasteltiin interventioon osallistumisen vaikutuksia muuhun terveydenhuollon palvelunkäyttöön ja käyntikustannuksiin. Intensiivistä liikuntaneuvontaa osana pitkäaikaissairauksien moniammatillista hoitoa terveydenhuollossa ei ole toistaiseksi juuri tutkittu. Tyypin 2 diabetesta sairastavien liikuntaneuvonnan vaikutuksista terveyspalvelujen käyttöön ja kustannuksiin on myös niukasti tutkimustietoa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Liikuntaneuvontainterventioon osallistuneilla potilailla HbA1c-tasot laskivat intervention myötä, kun taas kontrolliryhmässä ne nousivat. Lisäksi LDL-kolesterolin tavoitetason saavuttaneiden osuus intervention lopussa oli suurempi interventioryhmässä. Tulosten mukaan perusterveydenhuollossa toteutettu yksilöllinen liikuntaneuvonta oli hyödyllistä tyypin 2 diabeteksen hoidossa, vaikka fyysisen aktiivisuuden määrän kasvu ei ollut kovin suurta.
Liikuntaneuvonnassa yli kolme kertaa käyneet lisäsivät enemmän fyysistä aktiivisuuttaan kuin vain kerran käyneet. Liikkumistaan lisänneet pudottivat myös painoaan enemmän kuin ne, jotka eivät muuttaneet liikkumistottumuksiaan. Yksilöllisesti räätälöidyn, perusterveydenhuollossa tarjotun liikuntaneuvonnan vaikutukset eivät riippuneet sukupuolesta eivätkä iästä.
Sekä tyypin 2 diabetekseen että tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvien perusterveydenhuollon lääkäri- ja sairaanhoitajavastaanottokäyntien määrä väheni interventioryhmässä ja nousi kontrolliryhmässä. Lisäksi tyypin 2 diabetekseen sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvien perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon käyntien kokonaiskustannukset henkilövuotta kohden laskivat interventioryhmässä ja nousivat kontrolliryhmässä intervention jälkeen.
Tutkimuksessa toteutetun liikuntaneuvontaintervention todettiin siis vähentävän muiden terveydenhuollon tapaamisten määrää ja kustannuksia.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Vaikka jo aiemmat interventiotutkimukset ovat tuottaneet näyttöä liikuntaneuvonnan hyödyistä, on tämän tutkimuksen lisäarvona näyttö liikuntaneuvonnan vaikuttavuudesta osana perusterveydenhuollon palveluja. Tietoa voidaan jatkossa hyödyntää liikuntaneuvonnan käytänteiden kehittämisessä ja päätöksenteon tukena liikuntaneuvonnan edistämiseksi terveydenhuollossa. Tulosten mukaan elintapaneuvonnan toteutuksessa ja resursoinnissa tulee kiinnittää huomiota neuvonnan riittävään määrään ja tiheyteen.
Tyypin 2 diabetes on yleistyvä ja merkittävä kansanterveydellinen haaste. Sairaus aiheuttaa inhimillistä kärsimystä, kuormittaa terveydenhuoltoa ja lisää sen kustannuksia. Tämän tutkimuksen tulokset ovatkin yhteiskunnallisesti tärkeitä. Sydän- ja verisuonikomplikaatioiden ehkäisy tyypin 2 diabetesta sairastavilla on pidemmällä aikavälillä tärkeää myös kansantalouden näkökulmasta.
Liikuntaneuvonta edisti hoitotavoitteiden saavuttamista, mikä mahdollisesti vähensi muiden tyypin 2 diabetekseen liittyvien terveydenhuollon kontaktien tarvetta. Liikuntaneuvontaan liittyvät hoitokontaktit saattoivat tukea myös muutoin potilaan omahoitoa, jolloin tarve muihin kontakteihin väheni. Joka tapauksessa liikuntaneuvontaa voi tulosten perusteella pitää kustannus- ja resurssitehokkaana perusterveydenhuollon palveluna, joka voisi hyödyttää muitakin potilasryhmiä. Se tulisikin tuoda ravitsemusneuvonnan tavoin osaksi terveydenhuollon palveluvalikoimaa.
Tutkimus osoitti, kuinka pienilläkin investoinneilla voidaan edistää tyypin 2 diabetesta sairastavien hoitoa ja elämänlaatua sekä parantaa terveydenhuollon resurssien käyttöä. Lisäksi tulokset ovat suoraan yleistettävissä terveydenhuollon normaaleihin prosesseihin. Arkivaikuttavuusasetelmalla tehty tutkimus tarjoaa myös arvokasta tietoa siitä, miten sähköisiä potilastietojärjestelmiä voidaan hyödyntää tutkimusdatan lähteenä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Erityisesti vähän liikkuville tyypin 2 diabetesta sairastaville tarjottiin mahdollisuus osallistua perusterveydenhuollossa järjestettävään liikuntaneuvontaan Siun soten alueella Pohjois-Karjalassa vuosina 2016‒2018. Liikuntaneuvontaa antoivat tehtävään koulutetut fysioterapeutit viidellä terveysasemalla osana potilaiden moniammatillista hoitotiimiä. Kaikki tutkimukseen osallistuneet saivat liikuntaneuvontaa ainakin kerran vastaanottokäynnillä tai puhelimitse. Liikuntaneuvontaan ohjattiin kaikkiaan 546 potilasta, joista 521 osallistui neuvontaan. Yksilöllinen liikuntaneuvonta toteutettiin osana Siun soten Vesote (Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti) -hanketta.
Kaikki intervention vaikutusten arvioinnissa käytetty tieto koottiin suoraan potilastietojärjestelmästä. Mittaukset ja laboratorioanalyysit oli toteutettu osana potilaiden normaalia diabeteksen seurantaa ja ne haettiin potilastietojärjestelmästä takautuvasti.
Kontrolliryhmäksi poimittiin potilasrekisteristä 1382 sukupuolen, iän, diagnoosiajan ja interventioajan perusteella kaltaistettua verrokkia, jotka olivat vastaavana ajanjaksona hoidossa Siun soten perusterveydenhuollossa, mutta eivät osallistuneet liikuntaneuvontaan.
Lisäksi käytettiin tietoja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon avohoidon lääkäreiden, sairaanhoitajien ja fysioterapeuttien kontaktien määristä ja niihin liittyvistä kustannuksista tyypin 2 diabetesta sairastavilla.
Tutkimuksen rahoittivat KYSin erityisvastuualueen VTR-rahoitus, Strategisen tutkimusneuvoston rahoittama IMPRO-projekti, Siun säätiön Maire Jokisen rahasto ja STM:n rahoittama VESOTE-hanke.
Terveystieteiden maisteri Tuula Martiskaisen väitöskirja Terveydenhuollossa toteutetun yksilöllisen liikuntaneuvonnan vaikuttavuus tyypin 2 diabetesta sairastavien fyysisen aktiivisuuden edistämiseen ja hoitotasapainoon (The effectiveness of individual physical counselling to promote the physical activity and to improve the treatment balance among patients with type 2 diabetes) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Jari Parkkari Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Tiina Laatikainen Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
TtM Tuula Martiskainen, tuulama@student.uef.fi, 050 5118 333
