Tuomiot törkeissä eläinsuojelurikoksissa ovat lieviä, ja tuomioistuinten tulkinta törkeänä pidettävästä eläinsuojelurikoksesta vaihtelee, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus. Eläintenpitokielto määrätään lähes poikkeuksetta, mutta ne ovat usein lyhyitä. Tutkimuksessa analysoitiin 70 tuomioita, joissa henkilöä oli syytetty törkeästä eläinsuojelurikoksesta. Törkeistä eläinsuojelurikostuomiosta lähes neljäsosa oli annettu Pirkanmaan käräjäoikeudessa.
Eläinsuojelurikoksista väitellyt tutkija Tarja Koskela analysoi tutkimuksessaan tuomioita, joissa tekijää oli syytetty törkeästä eläinsuojelurikoksesta. Syytetyistä lähes puolet oli tuomittu syytteestä poiketen pelkästään tavallisesta eläinsuojelurikoksesta. Tuomitaanko teko törkeänä vai vain tavallisena eläinsuojelurikoksena näytti olevan tuomioistuimilla hakusessa.
– Tuomioistuimilla ei näyttänyt olevan yhtenäistä käsitystä siitä, minkälainen teko täyttää törkeän eläinsuojelurikoksen tunnusmerkistön, Koskela toteaa.
Rikoslain mukaan eläinsuojelurikos katsotaan törkeäksi kolmella eri perusteella. Teko on törkeä ensinnäkin silloin, kun se on tehty erityisen raa’alla tai julmalla tavalla. Teko on törkeä myös silloin, kun teon kohteena on huomattavan suuri määrä eläimiä tai teolla tavoitellaan huomattavan suurta taloudellista etua. Lisäksi teon on oltava kokonaisuudessaan törkeä. Näiden kriteerien tulkinta näytti vaihtelevan tapauksittain.
– Esimerkiksi joissain tapauksissa 13 nautaa katsottiin olevan huomattavan suuri määrä eläimiä ja toisessa tapauksessa 27 kissaa 60 neliömetrin asunnossa ei täyttänyt huomattavan suuren eläinmäärän perusteita. Myöskin se, milloin tekoa pidettiin erityisen raakana tai julmana vaihteli, Koskela havainnollistaa.
Lähes neljäsosa törkeistä eläinsuojelurikostuomioista oli annettu Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Reilut puolet tuomioistuimista ei ollut antanut ainuttakaan tuomiota törkeästä eläinsuojelurikoksesta.
Rangaistukset törkeissä eläinsuojelurikoksissa ovat lieviä
Törkeästä eläinsuojelurikoksesta on rikoslain mukaan tuomittava aina vankeutta. Tehdyn tutkimuksen mukaan ainoastaan vain viisi prosenttia vankeusrangaistuksista oli tuomittu ehdottomina. Näissäkin tapauksissa syynä oli tekijän aikaisempi rikoshistoria.
Ehdollisena vankeutena tuomittujen rangaistusten pituus vaihteli. Keskimääräinen vankeusrangaistus oli noin seitsemän kuukautta. Törkeästä eläinsuojelurikoksesta tuomitaan lain mukaan rangaistukseksi vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta. Tutkimuksessa selvisi, että ankarin törkeästä eläinsuojelurikoksesta tuomittu ehdollinen vankeusrangaistus oli neljätoista kuukautta. Tämä kertoo siitä, että rangaistuskäytäntö on lievää.
– Tuomioissa oli mukana törkeitä tekoja, joissa eläimet olivat nääntyneet nälkään tai eläimet kärsivät pitkittynyttä kipua ja tuskaa. Kertooko lievät tuomiot arvoistamme jotain, vai onko kyseessä oikeusjärjestelmämme selvä kehityskohta, Koskela pohtii.
Eläintenpitokielloista kolmasosa pysyviä – määräaikaiset eläintenpitokiellot lyhyitä
Tuomittaessa törkeästä eläinsuojelurikoksesta lähtökohtana on, että tekijälle määrätään eläintenpitokielto. Eläintenpitokielto voidaan määrätä koskemaan joko kaikkia eläimiä tai vain tiettyjä eläinlajeja. Se voidaan määrätä vähintään vuoden pituiseksi tai niin, ettei henkilö saa enää koskaan pitää eläimiä. Törkeä eläinsuojelurikos on yksi pysyvän eläintenpitokiellon edellytys.
Eläintenpitokielloista vain kolmasosa oli määrätty pysyvinä. Näistä reilu puolet koski kaikkia eläimiä. Suurin osa määräaikaisista eläintenpitokielloista oli kestoltaan viidestä kuuteen vuoteen. Yli seitsemän vuoden pituinen eläintenpitokielto oli määrätty vain yhdessä tapauksessa. Määräaikaiselle eläintenpitokiellolle ei ole lainsäädännössä asetettu enimmäispituutta.
Artikkeli: Tarja Koskela. Törkeä eläinsuojelurikos – vai onko? Edilex lakikanava
Lisätietoja: Tarja Koskela, yliopiston lehtori, OTT, puh. 050 336 9236, tarja.s.koskela(at)uef.fi
