Huolimatta raja-alueiden yhteistyöpotentiaalista harva raja-alue on integroitunut, osoittaa tuore tutkimus. Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen tutkijoiden, FT Francesco Cappellanon ja professori Teemu Makkosen, tutkimus valottaa raja-alue yhteistyön ”paraatipuheiden” ja todellisuuden epäsuhdetta: Seattlesta (USA) Vancouveriin (Kanada) ulottuvan Cascadian raja-alueen taloudellinen yhteistyö on pysynyt vaatimattomalla tasolla huolimatta siitä, että paikalliset päätöksentekijät arvostavat yhteistyötä korkealle. Rajat ylittävää yhteistyötä on pyritty tukemaan alueella jo pitkään. Tämä on kuitenkin tuottanut vain vähän näkyviä tuloksia.
Planning Practice & Research -tiedelehdessä julkaistu tutkimus toteutettiin yhdysvaltalaisen Western Washingtonin yliopiston ja kanadalaisen Victorian yliopiston rahoittamassa Cross-Border Fellowship -ohjelmassa.
Toteutuneesta yhteistyöstä vain vähän konkreettista näyttöä
Tutkimuksessa mitattiin yhteistyön konkreettisia tuloksia kysely- ja tilastoaineiston avulla. Siinä tarkasteltiin erityisesti innovaatioyhteistyötä eli tieteellistä, tutkimuksellista ja tuotekehityksellistä yhteistyötä, jota voidaan mitata rajat ylittävän yhteistyöverkostojen kattavuudella sekä yhteisjulkaisujen ja yhteispatenttien lukumäärällä. Tutkimus osoittaa, että Cascadiassa rajat ylittävä yhteistyöverkosto on hyvin harva, mikä näkyy yhteistyönä syntyneiden konkreettisten tieteellisten tuotosten ja patenttien vähyytenä. Tätä voidaan tutkijoiden mukaan pitää yllättävänä.
– Seattlen ja Vancouverin taloudelliset profiilit ovat hyvin samankaltaiset ja yhteistyön tiivistämistä tuetaan, minkä pitäisi edistää rajat ylittävää yhteistyötä. Tästä huolimatta yhteistyöpartnereita haetaan kuitenkin edelleen varsin harvoin rajan toiselta puolelta, Francesco Cappellano toteaa.
Tilanne ei ole ainutkertainen, eikä se kosketa vain pohjoisamerikkalaisia raja-alueita. Makkonen on havainnut samankaltaista kehitystä myös eurooppalaisilla raja-alueilla.
– Huolimatta siitä, että rajat ylittävää yhteistyötä on tuettu muun muassa Euroopan unionissa ja sen lähialueilla Interreg- ja ENI-ohjelmilla, ovat tukitoimien tulokset jääneet vaatimattomiksi tieteellisen, tutkimuksellisen ja tuotekehityksellisen yhteistyön osalta. Esimerkiksi raja-alueiden välisenä yhteistyönä syntyneet patentit ovat harvinaisuus.
Ruotsalais-tanskalaisen Juutinrauman alueen rajat ylittävää yhteistyötä pidetään usein oppikirjaesimerkkinä toimivasta innovaatioyhteistyöstä. Makkosen mukaan edes sitä ei voida pitää lähtökohtiin nähden kovin vakuuttavana muutamaa lääketieteellistä erikoisalaa lukuun ottamatta.
Tutkimuksen tulokset nostavat esille, että juhlapuheissa esillä oleva raja-alueiden integraation edistäminen on johtanut vain harvoihin konkreettisiin tuloksiin.
– Muun muassa Euroopan unionin ja Venäjän suhteet sekä ajankohtainen koronapandemia koettelevat raja-alueyhteistyön kestävyyttä. Onkin huolestuttavaa, kuinka edes nykyistä yhteistyötä pystytään pitämään jatkossa yllä, Teemu Makkonen toteaa.
Lisätietoja:
Professori Teemu Makkonen, Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia, p. 050 525 8942
Tutkimusartikkeli:
Cappellano, F., & Makkonen, T. (2020). The Proximity Puzzle in Cross-Border Regions. Planning Practice & Research, https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/02697459.2020.174392