Perusopetuksen kansallisia kokeita ei ole koskaan käytetty Suomessa. Kansallisilla kokeilla tarkoitetaan koko ikäluokalle toteutettavia pakollisia kokeita tavallisimmin matematiikassa ja kielissä. Kokeiden käyttöönottoa on viime aikoina pohdittu vastauksena koululaisten oppimistulosten heikentymiseen ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei valtakunnallisten kokeiden käyttöönottoa voida suositella.
Juuri julkaistussa tutkimuskatsauksessa emeritaprofessori Päivi Atjonen Itä-Suomen yliopistosta ja tutkijatohtori Laura Ketonen Jyväskylän yliopistosta esittävät yhteenvedon, millaista kansallisia kokeita tukevaa tai horjuttavaa tutkimusnäyttöä on olemassa. Kokeita järjestetään valtaosassa maailman maita, joten aiheesta on julkaistu paljon tutkimusta. Atjonen ja Ketonen analysoivat yhteensä 159 kansainvälistä kansallisia kokeita koskevaa tutkimusartikkelia.
– Ennakko-oletuksemme oli, että löytäisimme sekä kokeita puoltavaa että horjuttavaa näyttöä, mutta tulokset yllättivät meidätkin. Vain muutamassa artikkelissa kokeilla esitettiin olevan hyviä puolia, ja loput keskittyivät niiden lukuisiin ongelmallisiin seurauksiin, kertoo Ketonen.
Kokeiden oppimistuloksia parantavasta vaikutuksesta ei löytynyt vakuuttavaa näyttöä. Sen sijaan kokeet kavensivat ja pinnallistivat opetusmenetelmiä ja opetuksen sisältöjä. Syynä oli oppilaiden preppaaminen ennakoitujen koekysymysten suuntaan, jolloin muut tavoitteet ja oppiaineet saivat niukemmin huomiota.
Kokeet eivät myöskään kohdelleet sosioekonomiselta tai etniseltä taustaltaan erilaisia oppilaita yhdenvertaisesti. Kokeilla oli negatiivisia vaikutuksia sekä oppilaiden että opettajien toimijuuteen ja hyvinvointiin.
Tutkijat muistuttavatkin, ettei pelkkä mittaaminen eli oppilaiden istuttaminen massakokeissa paranna sellaisenaan kenenkään oppimistuloksia.
– Julkisessa keskustelussa toistellaan, että kokeista saadaan tietoa oppimisen tasosta. Tutkimuksista kuitenkin ilmeni, että tiedon tosiasiallinen hyödyntäminen voi jäädä heikoksi. Opettajatkaan eivät tarkalleen tiedä, mitä tehdä kokeiden pistemäärillä ja keskiarvoilla, saati että oppilaat ja huoltajat viisastuisivat niistä, Atjonen kuvailee.
Suomalaisessa perusopetuksessa arviointi on ollut jo pitkään kriteeriperustaista. Opetushallitus on täsmentänyt muutama vuosi sitten sekä kuudennen että yhdeksännen luokan arviointikriteereitä. Hyvin koulutetuilla opettajilla on niiden avulla edellytykset tukea ja arvioida oppilaiden oppimista pätevästi.
Tutkijat toivovat, että Suomessa uskalletaan luottaa omaan linjaan ja vältetään niin toistamasta muiden maiden virheitä.
– Nykyisissä arviointikriteereissä ja -ohjeistuksissa on kehitettävää, mutta en pidä lainkaan mahdottomana, että jossain vaiheessa muut maat haluavat ottaa arvioinnin mallia Suomesta, lisää Ketonen.
Päivi Atjonen ja Laura Ketonen tekivät temaattisen analyysin 159 kansainvälisestä vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista. Artikkelit oli julkaistu vuosina 2010–2024 yhteensä yli 20 eri maasta.
Artikkelin tiedot:
Ketonen, L., & Atjonen, P. (2025). Mitä empiiristen tutkimusten perusteella tiedetään kansallisista kokeista?. Kasvatus, 56(2), 238–248. https://doi.org/10.33348/kvt.157366
Lisätietoja:
Emeritaprofessori Päivi Atjonen, Itä-Suomen yliopisto, paivi.atjonen@uef.fi
Tutkijatohtori Laura Ketonen, Jyväskylän yliopisto, laura.k.ketonen@jyu.fi
