Paikallistuntemus ja mahdollisuus kytkeä työllisyyspalvelut osaksi koulutus- elinvoima ja hyvinvointipalveluja ovat kuntien vahvuuksia työllisyyden edistämisessä, ilmenee Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian tekemästä selvityksestä. Tutkimuksessa selvitettiin uusien työllisyysalueiden muodostamista sekä työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisen valmistelua työllisyysalueilla. Selvitys osoitti, että eri puolilla Suomea toteutetut työllisyyden kuntakokeilut edesauttoivat työllisyysalueiden muodostamista, sillä ne lisäsivät alueiden osaamista ja ymmärrystä lakisääteisten työllisyyspalvelujen hoitamisesta.
Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut siirtyivät valtiolta kuntien muodostamille työllisyysalueille vuoden 2025 alussa. Uudistuksen tavoitteena on lisätä työllisyyttä sekä vahvistaa alueiden elinvoimaa ja kilpailukykyä. Sen myötä syntyi 45 työllisyysaluetta, jotka järjestävät alueensa julkiset työllisyys- ja yrityspalvelut. Työllisyysalueelta edellytettiin vähintään 20 000 henkilön työvoimapohjaa, ja sen oli muodostettava maantieteellisesti yhtenäinen, työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimiva alue.
Viranomaistoimivallan jaossa on eroja työllisyysalueiden kesken
Suurin osa työllisyysalueista päätyi vastuukuntamalliin, jossa yksi kunta toimii työvoimaviranomaisena. Kuntayhtymämallilla toimii vain kaksi työllisyysaluetta. Vastuukunta ja kuntayhtymä käyttävät työvoimaviranomaiselle kuuluvaa toimivaltaa ja voivat jakaa sitä toisen kunnan tai kuntayhtymän viranhaltijalle.
Viranomaistoimivallan jaossa on suuria eroja työllisyysalueiden kesken. Selvityksen perusteella erityisesti pienet kunnat pelkäsivät, ettei niillä ole riittävästi mahdollisuuksia vaikuttaa työllisyyden hoitoon ja rahoitusvastuisiin, kun viranomaistoimivalta keskittyy vastuukunnalle. Osa kunnista valitsikin työllisyysalueen, joka antoi niille eniten vaikutusmahdollisuuksia.
Työllisyysalueiden tavoitteena on uudistaa ja parantaa palveluja
Työllisyysalueet aloittivat toimintansa haastavassa tilanteessa, koska työttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrät kasvoivat vuonna 2024. Lisäksi työttömyydessä on suuria alueellisia ja paikallisia eroja. Uudistuksen toivottiin mahdollistavan palvelujen kehittämisen paikallisiin olosuhteisiin sopiviksi. Työllisyysalueilla pyritään uudistamaan ja parantamaan palveluja sekä tarjoamaan entistä enemmän lähipalveluna. Työnhakijoita ja työnantajia halutaan tavata henkilökohtaisesti ja tarjota palveluja yhden luukun periaatteella. Kunnissa toivottiin valtion ohjauksen ja lainsäädännön keventämistä, jotta paikallisiin tarpeisiin voitaisiin vastata aiempaa paremmin.
– Työllisyyspalvelut eivät siis ainoastaan siirtyneet valtiolta työllisyysalueille, vaan niitä uudistetaan paikallisia tarpeita vastaaviksi. Myös eri toimijoiden palvelutarjonnan yhteensovittaminen uusien ratkaisujen löytämiseksi työllisyyden edistämiseksi on tärkeää, toteaa erikoistutkija Arja Kurvinen.
Koulutuksen keskittyminen haastaa työllisyyspalvelujen ja koulutuspalvelujen yhdistämisen
Työllistymisen odotetaan tehostuvan, kun työllisyys- ja koulutuspalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla. Työllisyyden edistämisessä ja työnhakijoiden osaamisen parantamisessa koulutus onkin avainasemassa. Sekä toisen asteen ammatillinen koulutus että ammattikorkeakoulutus ovat kuitenkin keskittyneet maakuntakeskuksiin tai maakunnan suuriin kuntiin.
– Keskittymisen vuoksi koulutuksen hyödyntäminen työllisyyden edistämisessä vaatii työllisyysalueilta ja koulutusorganisaatioilta hyvää yhteistyötä ja luovia ratkaisuja. Työllisyysalueiden esimerkit myös osoittavat, että kunnassa sijaitseva oppilaitos tai sen toimipiste on tärkeä yhteistyökumppani työnhakijoiden ammattitaidon ja työelämävalmiuksien kehittämisessä sekä työnantajien rekrytointitarpeisiin vastaamisessa, Arja Kurvinen painottaa.
Työllisyys- ja elinkeinopalvelujen integraatiolla tavoitellaan elinvoiman vahvistamista
Kehitysyhtiöt hoitavat usein kuntien elinkeinopalveluja. Niiden yhteensovittaminen työllisyysalueen työnantajapalveluihin oli tutkimuksen tekohetkellä vielä kesken. Kehitysyhtiöiden ja työllisyysalueen työnantajapalvelujen tiiviin yhteistyön uskotaan poistavan päällekkäistä työtä, edistävän alueen elinvoimaa sekä parantavan työvoiman saatavuutta.
Työllisyysalueiden yhdyspinnat vaativat kehittämistä
Työllisyysalueuudistuksessa työllisyydenhoidon yhdyspinnat muotoituivat uudelleen ja laajenivat, kun työllisyydenhoito kytkettiin entistä tiiviimmin koulutus-, elinkeino- ja hyvinvointipalveluihin. Tämä kytkös on tärkeä aluekehityksen, työllisyyden ja elinvoiman kannalta, mutta yhdyspintatyö on vielä selkiytymätöntä. Hyvinvointialue on työllisyysalueen tärkeä yhteistyökumppani työttömyyden hoidossa, jossa tarvitaan myös työkykyä edistäviä kuntoutus-, sosiaali- ja terveyspalveluja.
Tutkimusjulkaisu:
Jolkkonen, Arja, Kurvinen, Arja & Lemponen, Virpi (2025). Kuntien muuttuva rooli työllisyys- ja elinkeinopalveluissa. Kunnallisalan kehittämissäätiön Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu nro 123. https://kaks.fi/julkaisut/kuntien-muuttuva-rooli-tyollisyys-ja-elinkeinopalveluissa/
Lue lisää tutkimuksesta.
Tutkimusta rahoitti Kunnallisalan kehittämissäätiö.
