Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Potilas sairaalasängyssä

Työpaikan tuen puute voi pahentaa hoidon vaaratapahtuman seurauksia terveydenhuollon ammattilaiselle

Hoitoon liittyvistä vaaratapahtumista aiheutuu terveydenhuollon ammattilaisille henkistä kuormitusta, osoitti Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus. Irtisanoutumisaikeet ja poissaolot työstä olivat vaaratapahtumien jälkeen yleisempiä niillä, jotka kokivat jääneensä vaille riittävää työorganisaation tukea ja joita tapahtunut kuormitti voimakkaasti. 

Viimeisen vuosikymmenen aikana on tutkittu runsaasti niin sanottua second victim -ilmiötä. Sillä viitataan hoidon vaaratapahtumaan osallisena olleeseen ammattilaiseen tapahtuneen ”toisena uhrina” hänelle tapahtuneesta koituneen henkisen kuormituksen vuoksi. Termin toi käyttöön amerikkalaisen Johns Hopkins -yliopiston tutkija Albert Wu.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa tehtiin kahdessa suomalaisessa yliopistosairaalassa työskennelleille hoitajille ja lääkäreille kysely vuosina 2022–2023. Vastauksia saatiin 149 ja vastaajista valtaosa oli hoitajia. Tulokset julkaistiin Journal of Advanced Nursing -lehdessä.

Tutkimus osoitti, että työorganisaation tarjoama tuki vaaratapahtumissa osallisena olleille vaikuttaa heidän työhönsä. Irtisanoutumisaikeita ja poissaoloja oli enemmän, jos työorganisaation tuki koettiin riittämättömäksi ja jos tapahtunut aiheutti suurta henkistä kuormitusta. Yli kolmannes vastaajista oli kokenut organisaation tuen vaaratapahtuman jälkeen vähäiseksi, minkä valossa tuen saatavuutta tulisi edelleen parantaa.

– Terveydenhuollon organisaatioiden on aika tunnistaa second victim -ilmiön merkitys ja edistää toimintamalleja sen turvaamiseksi, että terveydenhuollon ammattilaiset saavat näissä tilanteissa tarvitsemansa tuen, sanoo tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja, väitöskirjatutkija Sanu Mahat.

Tärkeä havainto oli, että se, johtaako vaaratapahtumista koituva kuormitus irtisanoutumisaikeisiin ja poissaoloihin, riippuu myös organisaation tarjoamasta tuesta. Aiheesta tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta myös muissa terveydenhuollon ammattiryhmissä.

Tutkijat tähdentävät, että lisäämällä ymmärrystä second victim -ilmiöstä voidaan edistää syyllistämätöntä ja oikeudenmukaista työkulttuuria, jossa kannustetaan oppimaan virheistä eikä leimata virheiden tekijöitä. Näin terveydenhuollossa voidaan panostaa sekä potilasturvallisuuteen että työntekijöiden hyvinvointiin.

– Oikeudenmukainen työkulttuuri, jossa virheisiin suhtaudutaan rakentavasti, voi edistää terveydenhuollon ammattilaisten resilienssiä, auttaa löytämään myönteisiä selviytymiskeinoja ja tukea myös ammatillista pystyvyyttä.

Lisätietoja:

Väitöskirjatutkija Sanu Mahat, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos, sanu.mahat(a)uef.fi, https://uefconnect.uef.fi/en/person/sanu.mahat/ 

Akatemiatutkija, Apulaisprofessori Marja Härkänen,Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos, marja.harkanen(a)uef.fi, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/marja.harkanen/ 

Tutkimusartikkeli:

Mahat, S., Lehmusto, H., Rafferty, A. M., Vehviläinen‐Julkunen, K., Mikkonen, S., & Härkänen, M. (2024). Impact of second victim distress on healthcare professionals' intent to leave, absenteeism and resilience: A mediation model of organizational support. Journal of Advanced Nursing. https://doi.org/10.1111/jan.16291