Itä-Suomen yliopisto valmistelee strategiaansa vuosille 2020–2030. Avoimuus, vuorovaikutus ja yliopistoyhteisön osallistaminen ovat strategiaprosessin kantavia periaatteita. Tavoitteena on, että uusi strategia valmistuu vuoden 2019 loppuun mennessä.
Yliopiston henkilökuntaa ja opiskelijoita kokoontui yhteiseen UEF 2030 -yhteisöpäivään toukokuun viimeisellä viikolla Joensuussa ja Kuopiossa.
Yhteisöpäivät avannut hallituksen puheenjohtaja Lea Ryynänen-Karjalainen totesi, että uuden strategian valmistelussa yhdessä tekemisellä on merkittävä tehtävä.
– On tärkeää, että strategiaprosessin aikana pohdimme sitä, miten hyvällä ja vakaalle pohjalle rakennamme yliopiston tulevaisuuden tavoitetilaa ja myös sitä, miten huolehdimme yliopiston perustehtävistä tulevaisuudessa. Meidän tulee olla aiempaa muutoskykyisempiä ja pystyä reagoimaan proaktiivisesti ajassa liikkuviin haasteisiin, Ryynänen-Karjalainen sanoi.
Yhteispeliä tarvitaan niin jääkiekossa kuin yliopistoissakin. – Vaikka olemmekin yksilöitä, niin kannattaa pitää mielessä ja uskoa siihen, että joukkueena pärjäämme vieläkin paremmin, Ryynänen-Karjalainen kannusti MM-kultahuuman innoittamana.
Itä-Suomen yliopisto valmistelee strategiaa, joka ohjaa yliopiston toimintaa seuraavan vuosikymmenen ajan. – Tavoitteena on ankkuroida isot asiat ja teemat pitkällä aikavälillä. On haaste ja mahdollisuus tehdä strategia, jossa yhdistyy pitkä aikajänne ja jatkuva uusiutuminen, rehtori Jukka Mönkkönen totesi.
Mönkkönen muistutti yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen merkityksestä niin strategian valmistelussa kuin sen toteuttamisessa. Myös avoimuus yliopiston kaikessa toiminnassa korostuu. – Se on avain vieläkin parempaan yliopistoon, Mönkkönen sanoi.
Strategia todeksi tekojen kautta
Toimittaja Anne Heikkisen juontamissa keskusteluissa pohdittiin strategian merkitystä ja yliopiston tulevaisuuden suuntaviivoja.
Kuopion kaupungin strategiajohtaja Sirpa Lätti-Hyvönen mukaan strategia antaa suunnan kaupungin toiminnalle – Se on viesti kaupungista ja sen tavoitteista niin kaupunkilaisille kuin myös laajemmin ulospäin.
Lätti-Hyvösen mukaan yhdessä tehtävä strategian valmistelu tähtää jo strategian toteuttamiseen.
– Strategia tulee todeksi tekojen kautta ja sillä tulee olla kiinteä yhteys arkipäivän tekemiseen, Lätti-Hyvönen sanoi.
Professor of Practice Reijo Karhisen mukaan strategiassa tunnistetaan ne valinnat, joilla haetaan kilpailuetua. – Strategiaa ei tehdä vain organisaatiolle itselleen vaan ulospäin, yliopiston kohdalla alueelle.
Karhisen mukaan yliopiston tulee huomioida uudessa strategiassaan Itä-Suomen tulevaisuus ja elinvoimaisuus. – Strategia on innostava ja näkemyksellinen visio tulevaisuudesta, Karhinen summasi.
Opiskelijat Ella Partanen ja Susanna Remes pitivät tärkeänä sitä, että opiskelijan ääni tulee kuuluviin yliopistoyhteisössä. Tärkeää on myös se, että opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua yhteisiin tilaisuuksiin.
Tutkimuspäällikkö Tero Karjalainen muistutti siitä, että opiskelijat kokevat tärkeänä sen, että tuntevat olevansa yhteisön jäseniä.
Akateeminen rehtori Harri Siiskonen mukaan kymmenen vuoden kuluttua opiskelu on nykyistä monimuotoisempaa. – Opetusvastuita jaetaan eri yliopistojen kesken ja arkipäivässä korostuu vahva kansainvälistyminen, Siiskonen loi näkymää vuoteen 2030.
Yliopistoyhteisön jäsenet ovat osallistuneet strategian laatimiseen monin eri tavoin. Kevään aikana on toteutettu yliopistoyhteisölle suunnattuja kyselyjä, kerätty ideoita ja ehdotuksia, ja käyty keskusteluja yliopiston suunnasta tiedekuntakohtaisissa tilaisuuksissa. Strategiatyön aikana kuullaan myös ulkoisia sidosryhmiä.
UEF-yhteisöpäivien tunnelmista ja kommenteista on julkaistu videokooste.
Yliopistolaiset voivat seurata strategiatyön etenemistä Heimossa strategian valmistelun sivustolla.